Yhteinen ja pakollinen vai erillinen ja valinnainen? Toisen asteen oppivelvollisuusuudistus osana sadan vuoden kamppailua ja jatkumoa
Avainsanat:
oppivelvollisuus, koulutuspolitiikka, koulutuksen historiaAbstrakti
Tämä artikkeli pureutuu suomalaisen oppivelvollisuuden sataan vuoteen poliittisen valmistelun ja kamppailun näkökulmasta. Päähuomio on tuoreimmassa toisen asteen oppivelvollisuusuudistuksessa, jonka vaiheet esitellään alkuperäislähteitä hyödyntäen. Loppuluvussa verrataan toisen asteen oppivelvollisuusuudistusta vuoden 1921 oppivelvollisuusratkaisuun ja 1960-luvun peruskoulu-uudistukseen.
Johtopäätöksenä todetaan, että suomalaisen oppivelvollisuuden piirteinä erottuu kolme kokonaisuutta. (1) Poliittinen jakolinja on sekä sisällöllisesti että puolueiden välillä säilynyt jopa yllättävän samankaltaisena. (2) Laaja ja pitkäjänteinen valmistelutyö yhdessä yhteiskunnallisen muutoksen kanssa on edeltänyt poliittista käsittelyä ja ollut sille edellytys. (3) Yksittäisten henkilöiden pitkäjänteinen ja sitoutunut työ ja tinkimättömyys ratkaisevissa päätöskohdissa on ollut välttämätöntä.
Vuonna 2020 säädetyn ja 2021 voimaan tulleen oppivelvollisuuden laajennuksen osalta hyödynnetään kahdeksan puolueen relevantteja ohjelmallisia asiakirjoja sekä prosessiin itse osallistuneen kirjoittajan omia muistiinpanoja. Aiempien koulu-uudistusten osalta puheenvuorossa nojataan tutkimuskirjallisuuteen.
