Sydämen ja järjen sivistys - sivistyksen käsitehistoriaa modernin murroskohdassa
Avainsanat:
Sivistys, kokemus, käsitehistoria, 1800-luku, digitaalinen historiantutkimusAbstrakti
Suomen kielen ihmisyksilön henkistä kehittyneisyyttä ilmaisevan sivistys-käsitteen nykymerkitys jakautuu kahteen toisilleen vastakkaiseen muotoon. Käsitteellä voidaan tarkoittaa sivistystä, joka on aistinvaraisesti opittua esimerkiksi koulussa tai erilaisia tekstejä lukemalla. Toisaalta taas sivistys voi viitata eräänlaiseen ihmisen kypsyyteen ”sydämen sivistyksenä”, jota ei voi esimerkiksi kirjoja lukemalla oppia. Artikkelissa tutkitaan käsitehistoriallisella analyysilla, miksi suomen kielen sivistys-käsitteen ihmisyksilöön viittaava muoto on jakautunut tällä tavoin kahtia. Kirjoitus vie lukijan 1800-luvun puoliväliin aikaan, jolloin sivistystä määriteltiin Suomessa ensimmäistä kertaa julkisesti. Artikkeli tuo esiin, kuinka menneisyys on läsnä nykypäivän ajattelutavoissa. 1800-luvun puolivälin yhteiskunnalliset kokemukset ja niitä jäsentävät jaetut kulttuuriset rakenteet vaikuttavat yhä tänäkin päivänä siihen, miten sivistys-käsite ymmärretään.
