Sivistyneistö muotoilemassa Tampereen työväenopiston periaatteita 1890-luvulla

  • Toni Koskinen

Abstrakti

Artikkelissa tarkastelen sivistyneistön 1890-luvulla esittämiä julkisia puheenvuoroja Suomen ensimmäisen työväenopiston perustamisesta Tampereelle. Työväenopiston perustamisesta keskusteltiin lähes kymmenen vuotta. Tampereen työväenopiston perustamista ajoi erityisesti 1800-luvun wrightiläisen työväenliikkeen sivistyneistö, joka katsoi työväestön sivistämisen välttämättömäksi yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Pyrin selvittämään puheenvuorojen nojalla, miksi työväestön opiskelumahdollisuuksien lisääminen tuli työväenliikkeen sivistyneistölle tärkeäksi 1890-luvulla ja minkälaisen yhteiskunnallisen tehtävän he antoivat työväenopistolle. Sivistyneistön puheenvuorojen tarkempi analyysi paljastaa, että sivistyneistö piti opiston perustamista tärkeänä kansan olemassaolon turvaamiseksi. Isänmaallinen kansanvalistus tuli ulottaa työväestöön. Sivistyneistö halusi myös perustaa opiston, jotta työväestö voitaisiin ottaa mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja se oppisi parantamaan asemaansa itsekasvatuksellisin keinoin. Työväenopiston tehtäväksi sivistyneistö katsoi isänmaallisten ja kansallista mieltä osoittavien sekä teollistuvassa ja demokratisoituvassa yhteiskunnassa toimivien kansalaisten kasvattamisen.

Avainsanat: Tampereen työväenopisto, Tampereen työväenyhdistys, työväestön sivistäminen, wrightiläinen työväenliike, kansanvalistus
Osasto
II TYÖVÄEN SIVISTYS, AMMATTISIVISTYS JA AKATEEMINEN SIVISTYS
Julkaistu
joulu 30, 2018