Tiedeyhteisöön rakennetut poliisit: analyysi 2000-luvun yliopistoyhteisön vallankäytön toimintamekanismeista

  • Ismo Björn
  • Pirjo Pöllänen
  • Jarmo Saarti

Abstrakti

Uusi yliopistolaki muutti yliopiston rakenteita. Markkinasuuntautuneisuus ja tulostavoitteet toivat tullessaan uusia vallankäytön mekanismeja ja kontrollijärjestelmiä, sillä ilman valvovia toimijoita ja kontrollin välineitä 2000-luvulla toteutettu yliopistopolitiikan muutos olisi epäonnistunut. Mitattavuutta korostavan ajattelutavan taustalta löytyy vastuu- ja tilivelvollisuuden ideologia, jossa vastikkeeton yleishyödyllinen toiminta on mahdotonta. Tuottavuus ja hyöty korostuvat samalla kun kollegiaalinen akateeminen kontrolli on korvattu erilaisilla ulkoisen arvioinnin mittareilla. Toimijaverkkoajattelua seuraten yliopiston käytännöistä ja viime kädessä jopa tutkimuksen sisällöstä päättävät yhä enemmän muut kuin tiedeyhteisön jäsenet. Strategisiin linjauksiin perustuva tutkimuspolitiikka rajaa väistämättä osallisuutta ja toimijuutta yliopistossa. Vaikka yksittäisen tieteentekijän puheoikeutta ei konkreettisesti rajoiteta, niin äänensä saavat kuuluviin strategisen linjan mukaiset toimijat. Hahmotamme suomalaisen yliopistopolitiikan suurta linjaa talouspoliittista taustaideologiaa hyödyntäen. Tutkimusaineisto koostuu kolmestatoista asiantuntijahaastattelusta. Työ jatkaa yliopistotyöntekijöiden muuttuvaan asemaan liittyvää kriittistä tutkimusta. Toimijaverkkoteoria ja teknologian kehittymisen näkökulma taustoittavat niitä mekanismeja, joihin haastatteluaineiston analyysissa pureudumme. Tutkimme yliopiston arkeen rakentuneiden sisäisten poliisien syntyä.

Avainsanat: yliopistolaki, yliopistoretoriikka, yliopistopolitiikka, toimijaverkko, valvonta, sisäinen poliisi, managerialismi, rekrytointi
Osasto
III KASVATUS- JA SIVISTYSTULKINNAN PIIRTEITÄ JA HAASTEITA EILEN JA TÄNÄÄN
Julkaistu
joulu 30, 2018