Sivistystä kansallisessa vai globaalissa kehyksessä ‒ sivistys-käsitteen merkityksen muutos kouluopetuksessa
Avainsanat:
kansakoulu, peruskoulu, lukio, opetussuunnitelma, kansallinen sivistysperintö, globaali sivistysAbstrakti
Artikkeli tarkastelee sivistyksen käsitteen historiaa suomalaisessa kouluopetuksessa. Sivistyksen merkitys on vaihdellut sen mukaan, oliko meneillään ollut kansakunnan, hyvinvointivaltion vai EU-Suomen rakentaminen. Sivistyksen merkitysulottuvuuksia ovat kysymykset sivistyksestä itseisarvona vai välineenä, yksilön vai yhteisön voimavarana ja kansallisena vai globaalina hankkeena. Koulun sivistyssisältöä koskevat valinnat ovat tasapainoilleet näiden ulottuvuuksien puitteissa. Koska sivistyksen merkitys ulottuvuudella kansallinen – globaali on kommunikatiivisesti tiivistyvässä maailmassa ristiriitaisten näkemysten kohde, päädyn artikkelin lopussa pohtimaan kysymystä kansallisen sivistyksen asemasta ja oikeutuksesta suhteutettuna universaalin sivistyksen tarpeeseen. Tarkasteluni keskeisenä aineistona ovat Suomen yleissivistävän koulun ohjausdokumentit ja julkisen koulukeskustelun puheenvuorot autonomian ajalta 2000-luvulle.
