Näkökulmia osallistumiseen, osallisuuteen ja osallistumattomuuteen taiteen ja kulttuurin kentällä

Ahponen, P. (1991). Kulttuuripolitiikka ja sen representaatiot: Tutkimus ylevän maallistumisesta. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja N:o 13. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Anttiroiko, A.-V. (2003). Kansalaisten osallistuminen, osallisuus ja vaikuttaminen tietoyhteiskunnassa. Teoksessa P. Bäcklund (toim.) Tietoyhteiskunnan osallistuva kansalainen. Tapaus Nettimaunula (11–32). Tutkimuksia 5. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.

Balling, G. & Kann-Christensen, N. (2013). What is a non-user? An analysis of Danish surveys on cultural habits and participation. Cultural Trends, 22 (2), 67–76.

Hallitusohjelma (2011). Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011. URL: http://valtioneuvosto.fi/tietoarkisto/aiemmat-hallitukset/katainen/hallitusohjelma/pdf/fi.pdf (Haettu 2.9.2014)

Jancovich, L. & Bianchini, F. (2013). Problematising participation. Cultural Trends, 22 (2), 63–66.

Kahma, N. & Toikka, A. (2012). Cultural map of Finland 2007: analyzing cultural differences using multiple correspondence analysis. Cultural Trends, 21 (2), 113–131.

Kaitavuori, K. (2012). Yleisöjen osallistamisen tasot ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Arvoisa yleisö -verkkosivusto. Suomen Kansallisgalleria. URL: http://www.fng.fi/arvoisayleiso/museojayleisovuorovaikutuksessa/yleisojenosallistamisentasot (Haettu 2.9.2014)

Kangas, A. (1988). Keski-Suomen kulttuuritoimintakokeilu tutkimuksena ja politiikkana. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 63. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kangas, A., Jakonen O. & Havimäki S.-M. (2014). Osallistumista ja aktivointia. KUULTO-toimintakokeilun matkassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:11. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. URL: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/okm11.pdf?lang=fi (Haettu 2.9.2014)

Karttunen, S. (2012). Uudenlaisilla menetelmillä uutta tietoa kulttuurin saavutettavuudesta. Hyvinvointikatsaus 2/2012. Helsinki: Tilastokeskus.

Kettunen, P. (2002). Miksi osallistumisesta puhutaan? Osallistumisen kehittäminen suomalaisissa kunnissa. Teoksessa P. Bäcklund, J. Häkli & H. Schulman (toim.) Osalliset ja osaajat. Kansalaiset kaupungin suunnittelussa (18–35). Helsinki: Gaudeamus.

Liikkanen, M. (2012). Yleisöistä tietämisen politiikkaa. Arvoisa yleisö -verkkosivusto. Suomen kansallisgalleria. URL: http://www.fng.fi/arvoisayleiso/museojayleisovuorovaikutuksessa/yleisoistatietamisenpolitiikka (Haettu 2.9.2014)

Liikkanen, M. (2005). Yleisönä – kodin ulkopuolella ja kotona. Teoksessa M. Liikkanen, R. Hanifi & U. Hannula (toim.) Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset 1981–2002. (65–100). Helsinki: Tilastokeskus.

Miles, A. & Sullivan, A. (2012). Understanding participation in culture and sport: Mixing methods, reordering knowledges. Cultural Trends, 21 (4), 311–324.

Myllyniemi, S. (2013). Vaikuttava osa. Nuorisobarometri 2013. Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja nro 50. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. URL: http://www.tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2014/02/Nuorisobarometri_2013_lowres1.pdf (Haettu 2.9.2014)

Opetusministeriö (2009). Kulttuuripolitiikan strategia 2020. Opetusministeriön julkaisuja 2009:12. Helsinki: Opetusministeriö. URL: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm12.pdf?lang=fi (Haettu 2.9.2014)

Peterson, R. A. (2005). Problems in comparative research: The example of omnivorousness. Poetics 33 (5-6), 257–282.

Pirnes, E. (2008). Merkityksellinen kulttuuri ja kulttuuripolitiikka. Laaja kulttuurin käsite kulttuuripolitiikan perusteluna. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 327. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Pirnes E. & Tiihonen A. (2010). Hyvinvointia liikunnasta ja kulttuurista. Käsitteiden, kokemusten ja vastuiden uusia tulkintoja. Katsaukset. Kasvatus & Aika 4 (2), 203–235.

Puustinen, L. (2011). Pyyhkäisikö digiaalto yleisön? Pääkirjoitus. Media & viestintä 34 (4). 2–7.

Sacco, P. L. (2011). Culture 3.0: A new perspective for the EU 2014-2020 structural funds programming. Produced for the OMC Working Group on Cultural and Creative Industries, April 2011. URL: http://www.eenc.info/wp-content/uploads/2011/07/pl-sacco_culture-3-0_CCIs-Local-and-Regional-Development_final.pdf (Haettu 2.9.2014)

Saukkonen, P. (2014). Vankka linnake, joustava sopeutuja vai seisova vesi? Suomalaisen kulttuuripolitiikan viimeaikainen kehitys. Cuporen verkkojulkaisuja 23. URL: http://www.cupore.fi/documents/Kulttuuripolitiikankehitys.pdf (Haettu 9.9.2014)

Sokka, S. & Kangas, A. (2007). Intellectual, nationalism, and the arts. International Journal of Cultural Policy, 13 (2), 185-202.

Stevenson, D. (2013). What’s the problem again? The problematisation of cultural participation in Scottish cultural policy. Cultural Trends, 22 (2), 77–85.

Suomen perustuslaki 731/11.6.1999. URL: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 (Haettu 2.9.2014)

Tomka, G. (2013). Reconceptualizing cultural participation in Europe: Grey literature review. Cultural Trends, 22 (3-4), 259–264.

Valtysson, B. (2010). Access culture: Web 2.0 and cultural participation. International Journal of Cultural Policy 16 (2), 200–214.

Villi, M. (2011). Sosiaalinen kuratointi verkossa. Mediasisältöjen sosiaalinen kulutus ja osallistava yleisöys. Media & viestintä 34 (4), 48–65.