Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Jos olet kiinnostunut tarjoamaan Lähikuvalle artikkelia julkaistavaksi, ota yhteyttä toimitussihteeri Antti Lindforsiin, antti.lindfors(at)helsinki.fi, tai päätoimittaja Maiju Kannistoon maiju.kannisto(at)utu.fi ja Mari Pajalaan marpaja(at)utu.fi. Otamme artikkelitarjouksia vastaan kaiken aikaa, myös kirjoituskutsujen teemojen ulkopuolisista aiheista.

Valmiit artikkelikäsikirjoitukset lähetetään Lähikuvan journal-alustan kautta:
https://journal.fi/lahikuva/submission/wizard

Vertaisarviointia varten käsikirjoituksesta tarvitaan anonymisoitu versio. Lähetä siis toimitukseen käsikirjoituksesta versio, jonka tekstistä ja lähteistä on poistettu kaikki kirjoittajaan/kirjoittajiin viittaavat tiedot.

Lähikuvan kirjoittajina on ollut mm. kirjallisuuden, teatterin, filosofian, sosiologian, historian, kulttuurihistorian, tiedotusopin, elokuvataiteen ja musiikkitieteen tutkijoita. Kotimaisten artikkeleiden lisäksi lehti voi julkaista käännöksiä ajankohtaisista ulkomaisista tutkimusartikkeleista.

Huom. mikäli numerolla on erikoistoimittaja(t), noudata heidän antamaansa ohjeistusta artikkelien toimittamisesta.

YLEISET KIRJOITTAJAOHJEET

Kirjoittajatiedot: Käsikirjoituksen ensimmäiselle liuskalle merkitään kirjoittajan nimi, oppiarvo, yhteystiedot, mahdollinen virka-asema ja toimipaikka.
Otsikko: Käsikirjoituksen alkuun merkitään otsikko. Otsikko voi olla yksi- tai kaksiosainen, kunhan se pysyy riittävän ytimekkäänä. Vältä ylipitkiä otsikoita!
Muotoilu: Teksti kirjoitetaan ilman tavutusta eikä siinä tulisi käyttää muita muotoiluja kuin kursiivia. Kappaleet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä.
Sitaatit ja suorat lainaukset: Tekstinsisäiset vieraskieliset sitaatit ja lainaukset suomennetaan, ellei vieraskielisyydelle ole jotain erityistä syytä.
Yhden tai kahden virkkeen mittaiset sitaatit tai lainaukset kirjoitetaan tekstin sisään ja erotetaan muusta tekstistä lainausmerkein. Tätä pidemmät sitaatit ja lainaukset esitetään omana tekstikappaleenaan. Tällöin sitaatti tai lainaus sisennetään. Kursiivia tai lainausmerkkejä ei käytetä.
Viitteet: Viitteet merkitään tekstiin sisäviittein. Sisäviitteet merkitään siten, että ensin mainitaan kirjoittajan sukunimi, sitten painovuosi ja pilkun jälkeen sivunumero(t): esim. (Dyer 1992, 48). Sivunumerot erotetaan toisistaan ajatusviivalla (—) tavuviivan (-) sijaan: esim. (Dyer 1992, 48—49).
Jos lähdetekstillä on kaksi kirjoittajaa, molempien nimet mainitaan: esim. (Rojola & Laitinen 1998). Jo kirjoittajia on kolme tai enemmän, mainitaan vain ensimmäisen nimi (siinä järjestyksessä kuin kirjoittajien nimet on annettu tekstissä). Nimen jälkeen kirjoitetaan et al.: esim. (Lempiäinen et al. 2012).
Kun samassa tekstipätkässä viitataan useampaan lähteeseen, lähteet erotetaan toisistaan puolipisteillä. Lähteet mainitaan tärkeysjärjestyksessä: esim. (Elfving 2008, 146–152; Hietala 2007, 356–357; Hokka 2014, 77).
Internet-lähteisiin ja sähköisiin julkaisuihin viitataan tekstissä samalla periaatteella kuin muihinkin kirjallisiin lähteisiin, mutta jos tekijä ei käy ilmi, viitteenä käytetään sivun julkaisijaa. esim. (Suomen elokuvasäätiö 2016), (YLE YouTube, Suomen marsalkka -puffi)
Myös arkistomateriaalin kohdalla viitataan ensisijassa tekijään, mutta tämän puuttuessa muuhun materiaalin laatineeseen tahoon: esim. (Orkon kirje Heikkilälle 19.3.1956. 46S Filmit: Neuvostoliitto. UMA), (SNS:n kiertokirje jäsenille No. 3. Asiamappi 2995. EK-Valpo. KA)
Lähdetiedot merkitään artikkelin loppuun kirjallisuusluettelona lopussa olevan ohjeen mukaisesti.
Tarkennukset, kommentit ja sivupolut: Tutkimusartikkelien kohdalla mahdolliset tarkennukset, kommentit ja tekstin muut sivupolut merkitään tekstin loppuun loppuviitteinä. Muiden tekstityyppien (esim. katsaukset) kohdalla tarkennukset merkitään sivukohtaisina alaviitteinä.
Teosnimet: Kun tekstissä mainitaan ensimmäisen kerran jonkin elokuvan tai televisiosarjan nimi, sen tuotantomaa ja -vuosi kerrotaan suluissa välittömästi nimen jälkeen (paitsi, jos esim. tuotantomaa käy kontekstista muuten selville). Jos kyseessä on ulkomainen elokuva, joka on ollut levityksessä Suomessa, siitä käytetään suomenkielistä nimeä ja alkuperäisnimi mainitaan sulkeissa. Esimerkki: Musta sade (Black Rain, USA 1989).
Alkuperäiskielinen nimi mainitaan erikseen myös silloin, kun suomenkielinen nimi on sama. Jos elokuvan tai televisiosarjan nimi on kaksiosainen (esim. Total Recall — unohda tai kuole), se mainitaan ensimmäisellä kerralla kokonaisuudessaan ja myöhemmin elokuvaan voidaan viitata nimen ensimmäisellä osalla. Elokuvien ja televisio-ohjelmien nimet kursivoidaan.
Myös lehtien, kirjojen ym. teosten nimet kursivoidaan.
Vierasperäiset sanat: Vierasperäiset sanat (esim. makeover, voice-over, prime time) kursivoidaan.
Kuvitus: Tekstin kirjoittajan tulisi mahdollisuuksien mukaan hankkia kuvamateriaalia ja selvittää kuvien julkaisuoikeudet. Kuvat ja erilaiset kaaviot lähetetään tsv-alustan kautta (ks. kohta uuden käsikirjoituksen jättäminen) käsikirjoituksen lähettämisen yhteydessä. Kuvat voi toimittaa joko originaaleina tai skannattuina ja tallennettuina erillisiksi tiedostoiksi (jpg-, eps-, tif- tai pdf-muodossa). Tarpeen mukaan kuvat voi lähettää jälkikäteen toimitussihteerille osoitteeseen antti.lindfors[at]helsinki.fi. Tekstiin tulee merkitä kuvion tai kuvan sijoituspaikka. Samassa yhteydessä ilmoitetaan kuviin liittyvät kuvatekstit ja kuvan lähde.
Kuvituksesta kannattaa neuvotella toimitussihteerin (antti.lindfors[at]helsinki.fi) kanssa.

TUTKIMUSARTIKKELIT
Artikkeli on tieteellinen teksti, joka sisältää uutta ja perusteltua tutkimustietoa. Artikkelin tulee keskustella teoreettisesti, menetelmiltään ja/tai aiheiltaan audiovisuaalisen kulttuurin tutkimuksen kanssa.
Tekstin pituus: Artikkeliksi tarkoitetun tekstin maksimipituus on 55 000 merkkiä (välilyönteineen, sisältäen lähdeluettelon, ingressin ja viitteet). Teksti kirjoitetaan rivivälillä 2, 12 pisteen fontti.
Ingressi: Artikkelin alkuun laaditaan lyhyt (n. 3—5 virkkeen mittainen) ingressi, josta ilmenee artikkelin keskeinen fokus. Ingressi merkitään tekstiin.
Abstraktit: Julkaistavasta artikkelista tulee laatia lyhyet (max. 300 sanaa) suomen- ja englanninkieliset abstraktit. Huom! Muista kääntää myös artikkelin otsikko englanniksi! Laadi artikkelistasi myös viisi avainsanaa, jotka helpottavat artikkelin löytämistä hakupalveluista.
Käsikirjoituksen arviointi: Käsikirjoituksen arvioi Lähikuvan päätoimittaja ja toimituskunta sekä heidän nimeämänsä ulkopuoliset asiantuntijat (vertaisarvioijat). Kirjoittajan edellytetään ottavan huomioon refereiden mahdolliset kommentit ja muutosehdotukset. Listaa tekemäsi korjaukset selkeästi palauttaessasi korjattua käsikirjoitusta, jotta toimittajat voivat arvioida tehtyjä muutoksia helpommin. Toimitus ei takaa käsikirjoituksen julkaisua, vaikka käsikirjoitus olisi saanut arvioijilta positiivista palautetta.

HUOM! Vertaisarviointia varten käsikirjoituksesta tarvitaan anonymisoitu versio. Lähetä siis toimitukseen käsikirjoituksesta versio, jonka tekstistä ja lähteistä on poistettu kaikki kirjoittajaan/kirjoittajiin viittaavat tiedot.

KATSAUKSET JA NÄKÖKULMAT 
Katsaus esittelee jotain audiovisuaalisen kulttuurin tutkimuksen kannalta tärkeää teemaa tai teoreettista ja metodologista keskustelua aikaisemman tutkimuksen perusteella. Näkökulmatekstit painottavat kirjottajan arviota valitsemansa teeman käsittelystä.
Tekstin pituus: Katsauksen tai näkökulman maksimipituus on 20 000 merkkiä (välilyönteineen, sisältäen lähdeluettelon ja viitteet).
Käsikirjoituksen arviointi: Käsikirjoituksen arvioi Lähikuvan päätoimittaja ja toimituskunta. Käsikirjoitus ei kuitenkaan käy läpi vertaisarvioprosessia.

HAASTATTELUT
Lähikuvassa julkaistaan ansioituneiden audiovisuaalisen kulttuurin edustajien haastatteluja. Haastateltavat voivat olla esimerkiksi ansioituneita tutkijoita, elokuvaohjaajia tms. Tekstin pituus: Haastattelun maksimipituus on 20 000 merkkiä (välilyönteineen, sisältäen mahdollisen lähdeluettelon ja viitteet).
Ingressi: Haastattelun alkuun kannattaa laatia lyhyt (n. 3—5 virkkeen mittainen) ingressi, josta ilmenee haastattelun keskeinen fokus.

RAPORTIT
Lehdessä julkaistaan raportteja esimerkiksi merkittävistä kansainvälisistä alan konferensseista tai muista tapahtumista.
Tekstin pituus: Raportin maksimipituus on 20 000 merkkiä (välilyönteineen, sisältäen mahdollisen lähdeluettelon ja viitteet).
Tapahtumatiedot: Raportin alussa kerrotaan raportoitavan tapahtuman (esim. seminaarit ja festivaalit) päätiedot: tapahtuman koko nimi, ajankohta ja paikka. Tapahtumatiedot kursivoidaan.
Esim. Suomalaisen elokuvan festivaali, 7.–10.4.2016, Turku, Logomo.

KIRJA-ARVIOT
Lähikuva julkaisee tutkimuksen kannalta merkittävien kirjojen perusteellisia arvioita (Lähikuva ei julkaise esim. elokuva- tai peliarvioita). Kirja-arvioiden kohteeksi soveltuvat hyvin esimerkiksi kansainväliset ja kotimaiset teoria- ja metodikirjat, yksittäiset tutkimukset sekä uudet avaukset.
Tekstin pituus: Kirja-arvion maksimipituus on 10 000 merkkiä (välilyönteineen).
Otsikko: Kirja-arviolle laaditaan lyhyt otsikko (maksimissaan viisi sanaa), joka kiteyttää arvioidun kirjan teeman ja merkittävyyden.
Teostiedot: Kirja-arvion alkuun merkitään tiedot kirjasta (teoksen nimi, kirjoittajan/toimittajan nimi, kustantaja, julkaisupaikka ja -vuosi, sivumäärä).  Teostiedot kursivoidaan. Esim. Christine Hine (2015) Ethnography for the Internet: Embedded, Embodied and Everyday. Bloomsbury Academic, 221 s.

LÄHDELUETTELO
Lähdeluettelo laaditaan kaikkien käsikirjoitusten loppuun. Luettelo laaditaan seuraavan käytännön mukaan: Teokset alaotsikoineen kursivoidaan, ja artikkeleiden yhteydessä kursivoidaan tieteellisen lehden nimi. Suomentajaa tai painosta ei tarvitse merkitä. Viitatun painoksen julkaisuvuosi sulkeisiin, lisäksi alkuperäinen julkaisuvuosi hakasulkeisiin (jos poikkeaa viitatusta painoksesta): esim: ”Habermas (2004 [1962])”. Useat kirjoittajat erotellaan puolipisteellä (;) ja viimeinen kirjoittajista &-merkillä. Jos kirjoittajia on enemmän kuin kolme, voi käyttää et al. -merkintää, kuten viitteissäkin (ks. kohta viitteet).
Lähdeluettelossa englanninkielisten teosten nimet merkitään käyttämällä isoja kirjaimia sanojen alussa. Lähdeluettelon laadintamalli:

Monografiat
Dyer, Richard (1990) Now You See It: Studies on Lesbian and Gay Film. Lontoo, New York: Routledge.
Bordwell, David; Staiger, Janet & Thompson, Kristin (1985). The Classical Hollywood Cinema: Film Style & Mode of Production to 1960. Lontoo: Routledge & Kegan Paul.

Artikkeli lehdessä
Acland, Charles R. (2000) Cinemagoing and the Rise of the Megaplex. Television & New Media 1(4), 375—402.
Nash, Melanie (1999) Beavis Is Just Confused: Ideologies, Intertexts, Audiences. The Velvet Light Trap 43, 4—22.

Artikkeli verkkolehdessä
Keathley, Christian (2000) The Cinephiliac Moment. Framework 42.  Saatavilla: <http://media.wix.com/ugd/32cb69_3ba21383aae34be5a6869fe8e4342f84.pdf> (linkki tarkistettu 9.2.2001).

Artikkeli kokoomateoksessa
Holland, Samantha (1995) Descartes Goes to Hollywood: Mind, Body and Gender in Contemporary Cyborg Cinema. Teoksessa Mike Featherstone & Roger Burrows (toim.) Cyberspace/Cyberbodies/Cyberpunk: Cultures of Technological Embodiment. Lontoo: Sage, 157—174.

Internet-lähde
Lähdeluetteloon laitetaan viitetietojen lisäksi verkkosivun osoite sekä päivämäärä, jolloin artikkelin kirjoittaja on hakenut viitteen materiaalin.
Suomen elokuvasäätiö (2016). Kotimaisten elokuvien katsojaluvut 2016, <http://ses.fi/tilastot-ja-tutkimukset/kotimaiset-katsojaluvut/> (linkki tarkistettu 9.2.2016).
YLE YouTube, Suomen marsalkka -puffi, < https://www.youtube.com/watch?v=C8pPA_-51SI> (linkki tarkistettu 18.5.2016).

Arkistomateriaali
Lähdeluettelossa arkistomateriaaleja ei tarvitse enää eritellä vaan riittää, kun mainitaan arkistonmuodostaja ja arkisto.
Ulkoministeriön arkisto (UMA)
     Filmit: Neuvostoliitto
Kansallisarkisto (KA)
    Etsivä keskuspoliisi – Valtiollinen poliisi (EK–Valpo)

OHJEITA REFEREELLE

Lähikuva on audiovisuaaliseen kulttuuriin keskittyvä tieteellinen aikakauslehti. Lehdessä käsitellään audiovisuaalisen kulttuurin eri muotoja analyyttisesti ja kriittisesti. Kiinnostuksen kohteena ovat yhtä lailla audiovisuaalisen kulttuurin historia ja uudet muodot. Pyrimme antamaan lehdessämme tilaa niin uusille kirjoittajille kuin uusille, toistaiseksi kartoittamatta jääneille aiheille.

Toivomme, että kirjoitat noin 1–3 sivun mittaisen lausunnon, jossa arvioit, soveltuuko käsikirjoitus julkaistavaksi Lähikuvassa tutkimusartikkelina. Lausunnossa voit kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

• Miten tärkeä ja ajankohtainen käsikirjoituksen aihepiiri on audiovisuaalisen kulttuurin ja elokuvan kansainvälisen ja/tai kotimaisen tutkimuksen kannalta?
• Tuottaako käsikirjoitus uutta tietoa tai näkökulmia tutkimuskohteestaan?
• Miten käsikirjoitus suhteutuu olemassa olevaan tutkimukseen? Huomioiko kirjoittaja relevantin aikaisemman tutkimuksen?
• Miten onnistuneesti tekijä käsittelee aihettaan (mm. aiheen kannalta mielekkään aineiston, menetelmän ja teorian valinta ja hallinta, argumentoinnin vakuuttavuus)?
• Onko käsikirjoituksen rakenne looginen ja tarkoituksenmukainen?
• Miten käsikirjoitusta voisi ja olisi syytä parantaa? Tässä yhteydessä toivomme sinulta mahdollisimman rakentavia ja konkreettisia ehdotuksia (tutkimuskirjalllisuuden täydentäminen, puutteet ja aukot argumentaation logiikassa, onko tekstiä syytä tiivistää tai laajentaa ja jos niin miltä osin, aiheen rajauksen mahdolliset ongelmat...).
• Vaatiiko käsikirjoituksen kieliasu vielä huoltamista?

Lopuksi pyydämme, että valitset seuraavista vaihtoehdoista:

• Hyväksy käsikirjoitus (käsikirjoitus on hyväksyttävissä sellaisenaan, vaatii korkeintaan pientä editointia)
• Vaati korjauksia (korjaukset ovat pieniä eivätkä vaadi uutta refereekierrosta)
• Lähetä uudelleen arvioitavaksi (korjaukset ovat merkittäviä ja vaativat uuden refereekierroksen)
• Lähetä toiseen julkaisuun (voit ehdottaa lehteä, johon käsikirjoitus sopisi paremmin)
• Hylkää käsikirjoitus (käsikirjoitus ei nykyisellään sisällä aineksia tutkimusartikkeliksi; voit kuitenkin antaa kirjoittajalle kannustavia vinkkejä siitä, miten hän voisi työstää aihetta eteenpäin)

Kiitos panoksestasi Lähikuvan toimittamiseen!