Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Lähikuva-lehteen voi tarjota tutkimusartikkeleita, katsauksia, näkökulmatekstejä, lektioita, haastatteluja, raportteja ja kirja-arvioita. Lähikuvassa julkaistaan paljon teemanumeroita, mutta artikkeleita voi tarjota jatkuvasti myös teemojen ulkopuolelta. Jos haluat tiedustella aiheesi sopivuutta lehteen ennen artikkelitarjouksen tekemistä, ota yhteyttä päätoimittajiin tai teemanumeron toimittajiin.

Valmiit artikkelikäsikirjoitukset lähetetään Lähikuvan journal-alustan kautta Oma sivu -kohdan Uusi käsikirjoitus -linkistä. Kirjoittajan tulee rekisteröityä järjestelmään ennen kuin käsikirjoituksen voi jättää: https://journal.fi/lahikuva/submission/wizard . Kirjoituksen ja sen lisätietojen (liitetiedostot, kirjoittajatiedot, jne.) lähettämisen jälkeen käsikirjoitus näkyy Oma sivu -kohdassa Aktiivinen-tilassa.

Artikkelien kohdalla muistathan jättää myös suomen- ja englanninkieliset abstraktit ja asiasanat. Artikkelista kannattaa toimittaa kaksi erillistä versiota, toinen anonymisoitu ja toinen kirjoittajatiedoilla varustettu. Huolehdithan, ettei anonymisoidun version metatiedoista löydy nimeäsi. Muiden tekstityyppien kuin artikkelien kohdalla anonymisointia, abstrakteja tai asiasanoja ei tarvita.

Kotimaisten artikkeleiden lisäksi Lähikuva voi julkaista käännöksiä ulkomaisista tutkimusartikkeleista. Lehdellä ei kuitenkaan yleensä ole mahdollisuutta maksaa käännöspalkkioita. Julkaisupolitiikasta ks. tietoa julkaisusta. Lehti ei maksa kirjoittajapalkkioita.

 

TUTKIMUSARTIKKELIT

Artikkeli on tieteellinen teksti, joka sisältää uutta ja perusteltua tutkimustietoa. Artikkelin tulee keskustella teoreettisesti, menetelmiltään ja/tai aiheiltaan audiovisuaalisen kulttuurin tutkimuksen kanssa.

Käsikirjoituksen arviointi: Ks. ohjeet alasivulta Käsikirjoituksen arviointi.

Tekstin pituus: Artikkeliksi tarkoitetun tekstin maksimipituus on 55 000 merkkiä (n. 6000 sanaa) välilyönteineen. Merkkimäärä sisältää lähdeluettelon, ingressin ja viitteet. Teksti kirjoitetaan rivivälillä 1,5 ja fonttikoolla 12.

Ingressi: Artikkelin alkuun laaditaan lyhyt (3–5 virkkeen mittainen) ingressi, josta ilmenee artikkelin keskeinen fokus.

Abstraktit: Julkaistavasta artikkelista tulee tehdä lyhyet (noin 300 sanaa) suomen- ja englanninkieliset abstraktit. Muista kääntää myös artikkelin otsikko englanniksi. Laadi artikkelistasi myös noin viisi avainsanaa (+ keywords), jotka helpottavat artikkelin löytämistä hakupalveluista.

 

KATSAUKSET JA NÄKÖKULMAT

Katsaus esittelee jotain audiovisuaalisen kulttuurin tutkimuksen kannalta tärkeää teemaa tai teoreettista ja metodologista keskustelua aikaisemman tutkimuksen perusteella. Näkökulmatekstit painottavat kirjoittajan arviota valitsemansa teeman käsittelystä.

Tekstin pituus: Katsauksen tai näkökulman maksimipituus on 20 000 merkkiä (2000–2500 sanaa) välilyönteineen. Merkkimäärä sisältää lähdeluettelon ja viitteet.

Käsikirjoituksen arviointi: Käsikirjoituksen arvioi Lähikuvan päätoimittaja ja toimituskunta. Käsikirjoitus ei käy läpi vertaisarviointia.

 

HAASTATTELUT

Lähikuvassa julkaistaan audiovisuaalisen kulttuurin edustajien haastatteluja. Haastateltavat voivat olla esimerkiksi ansioituneita tutkijoita ja elokuvaohjaajia.

Tekstin pituus: Haastattelun maksimipituus on 20 000 merkkiä välilyönteineen. Merkkimäärä sisältää mahdollisen lähdeluettelon ja viitteet.

Ingressi: Haastattelun alkuun laaditaan lyhyt (3–5 virkkeen mittainen) ingressi, josta ilmenee haastattelun keskeinen fokus.

 

RAPORTIT

Lehdessä julkaistaan raportteja esimerkiksi merkittävistä alan konferensseista, festivaaleista ja muista tapahtumista.

Tekstin pituus: Raportin maksimipituus on 20 000 merkkiä välilyönteineen. Merkkimäärä sisältää mahdollisen lähdeluettelon ja viitteet.

Tapahtumatiedot: Raportin alussa kerrotaan raportoitavan tapahtuman (esim. seminaarit ja festivaalit) päätiedot: tapahtuman koko nimi, ajankohta ja paikka. Esimerkiksi: Suomalaisen elokuvan festivaali 9.–12.4.2026, Turku, Kino Kilta.

 

KIRJA-ARVIOT

Lähikuva julkaisee tutkimuksen kannalta relevanttien kirjojen arvioita. (Lehdessä ei julkaista esim. elokuva- tai peliarvioita.) Kirja-arvioiden kohteeksi soveltuvat esimerkiksi kansainväliset ja kotimaiset tutkimusjulkaisut, teoria- ja menetelmäoppikirjat sekä sellaiset audiovisuaalista kulttuuria käsittelevät suurelle yleisölle suunnatut teokset, jotka voivat hyödyttää myös tutkimusta.

Tekstin pituus: Kirja-arvion maksimipituus on 10 000 merkkiä (n. 1100 sanaa) välilyönteineen.

Otsikko ja väliotsikot: Kirja-arviolle laaditaan lyhyt otsikko (maksimissaan viisi sanaa), joka kiteyttää arvioidun kirjan teeman ja merkittävyyden. Tekstiä on hyvä jäsentää myös väliotsikoilla.

Teostiedot: Kirja-arvion alkuun merkitään tiedot kirjasta: teoksen kirjoittajan/toimittajan nimi, julkaisuvuosi, teoksen nimi, kustantaja, sivumäärä). Esimerkiksi: Christine Hine (2015) Ethnography for the Internet: Embedded, Embodied, and Everyday. Bloomsbury Academic. 221 s. Esimerkiksi: Kimmo Laine, Minna Santakari, Juha Seitajärvi, Outi Hupaniittu, Tommi Römpötti & Jaakko Seppälä (toim.) (2026) Unelmatehdas Kulosaaressa – Fennada-Filmi Oy:n tarina. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 368 s.

 

YLEISET KIRJOITTAJAN OHJEET

Kirjoittajat vastaavat itse siitä, että artikkelin viittaukset ja lähdeluettelo noudattavat lehden ohjeissa ilmoitettua tyyliä. Mikäli et löydä vastausta kysymykseesi näistä kirjoitusohjeista, käänny toimittajien puoleen.

Kirjoittajan tiedot: Käsikirjoituksen ensimmäiselle sivulle (huom! ei kuitenkaan vertaisarvioitavan artikkelin anonymisoituun versioon) merkitään kirjoittajan nimi, oppiarvo, yhteystiedot, mahdollinen työtehtävä/asema ja toimipaikka.

Otsikko: Otsikko voi olla yksi- tai kaksiosainen, kunhan se pysyy riittävän ytimekkäänä.

Muotoilu: Teksti kirjoitetaan ilman tavutusta rivivälillä 1,5 ja fonttikoolla 12, eikä siinä tule käyttää muita muotoiluja kuin kursiivia. Kappaleet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä.

Sitaatit ja suorat lainaukset: Tekstinsisäiset vieraskieliset sitaatit ja lainaukset suomennetaan, ellei vieraskielisyydelle ole erityistä syytä. Yhden tai kahden virkkeen mittaiset sitaatit tai lainaukset kirjoitetaan tekstin sisään ja erotetaan muusta tekstistä lainausmerkein. Tätä pidemmät sitaatit ja lainaukset esitetään omana tekstikappaleenaan. Tällöin sitaatti tai lainaus sisennetään eikä kursiivia tai lainausmerkkejä käytetä.

Käytetään kaksinkertaisia lainausmerkkejä. Huomaa, että sitaatin aloittava ja lopettava lainausmerkki ovat suomen kielessä aina samanlaisia osoittaen alaspäin eli muodossa ”sitaatti” (ei “sitaatti”, kuten esimerkiksi englanninkielisessä tekstissä).

 

Viitteet
Lähikuva-lehdessä käytetään Chicago-tyyliin perustuvaa viittaustapaa, joskin paikoin alkuperäistä riisutummassa muodossa. Tutustuthan siksi viittausohjeisiin huolella. Huomaa myös, että esim. lyhenteet merkitään Lähikuvassa suomenkielisessä muodossa, ja muutoinkin seurataan Kielitoimiston suosittelemia kirjoitusohjeita.

Viitteet merkitään tekstiin sisäviitteinä. Esimerkiksi: (Dyer 1992, 48–49). Huomioi sivunumeroiden välissä olevan viivan pituus: raja-arvojen välissä käytetään ajatusviivaa, joka on pidempi kuin yhdysviiva (eli tavuviiva -).

Jos lähdetekstillä on kaksi kirjoittajaa, molempien nimet mainitaan (Papacharissi & Trevey 2018). Jos kirjoittajia on kolme tai enemmän, viitteeseen tulee ensimmäisen kirjoittajan nimi ja sen jälkeen lyhenne ym. Esimerkiksi: (Salmi ym. 2022).

Kun samassa tekstipätkässä viitataan useampaan lähteeseen, lähteet erotetaan toisistaan puolipisteillä. Lähteet mainitaan tärkeysjärjestyksessä. Esimerkiksi: (Elfving 2008, 146–152; Hietala 2007, 356–357; Hokka 2014, 77).

Kun viitataan yhteen virkkeeseen, viite on osa virkettä ja piste tulee sulkumerkin jälkeen. Esimerkiksi: ...xxxx (Sedergren 2019, 232). Kun viitataan useampaan peräkkäiseen virkkeeseen, viite on oma virkkeensä ja piste sekä edeltää viitettä että tulee viitteessä sulkujen sisäpuolelle. Esimerkiksi: ...xxxx. (Sedergren 2019, 232.)

Kun tekstissä viitataan ensimmäistä kertaa henkilöön, mainitaan sukunimen lisäksi etunimi. Myös tutkijan tieteenala kannattaa mainita tai muuten esitellä henkilö lukijalle, jos se on käsiteltävän aiheen kannalta tarpeellinen tieto. Kun nimi mainitaan tekstissä, lähdeviite merkitään heti nimen jälkeen. Esimerkiksi: Elokuvatutkija Noel Brownin (2017, 15) mukaan…

Kun viitataan peräkkäin samaan lähteeseen, käytetään merkintää (mt.) ja sivunumero. Jos viitataan peräkkäin samaan sivuun, käytetään merkintää (mts.)

Internet-lähteisiin viitataan tekstissä samalla periaatteella kuin muihinkin kirjallisiin lähteisiin. Jos tekijä ei käy ilmi, viitteessä mainitaan sivun julkaisija. Esimerkiksi: (Suomen elokuvasäätiö 2016)

Myös arkistomateriaalin kohdalla viitataan ensi sijassa tekijään, mutta tämän puuttuessa muuhun materiaalin laatineeseen tahoon. Esimerkiksi: (Orkon kirje Heikkilälle 19.3.1956. 46S Filmit: Neuvostoliitto. UMA). Esimerkiksi: (SNS:n kiertokirje jäsenille No. 3. Asiamappi 2995. EK-Valpo. KA). Lähdetiedot merkitään artikkelin loppuun kirjallisuusluetteloon lopussa olevan ohjeen mukaisesti.

 

Tarkennukset, kommentit ja sivupolut
Tutkimusartikkeleissa mahdolliset tarkennukset, kommentit ja tekstin muut sivupolut merkitään tekstin loppuun loppuviitteinä. Muissa tekstityypeissä (esim. katsaukset ja näkökulmat) tarkennukset merkitään sivukohtaisina alaviitteinä. Viitteiden käytön pitää olla harkittua.

Teosnimet
Kun tekstissä mainitaan ensimmäisen kerran elokuvan, televisio-ohjelman tai -sarjan nimi, sen tuotantomaa ja -vuosi kerrotaan suluissa välittömästi nimen jälkeen (paitsi, jos esimerkiksi tuotantomaa käy asiayhteydestä muuten selville). Jos kyseessä on ulkomainen elokuva, joka on ollut levityksessä Suomessa, siitä käytetään suomenkielistä nimeä ja alkuperäisnimi mainitaan sulkeissa. Esimerkiksi: 28 vuotta myöhemmin: Luutemppeli (28 Years Later: The Bone Temple, UK/USA, 2025). Jos kyseessä on televisiosarja, mainitaan sulkeissa tuotantokausien valmistumisvuodet. Esimerkiksi: Frendit (Friends, USA, 1994–2004).

Alkuperäiskielinen nimi mainitaan erikseen myös silloin, kun suomenkielinen nimi on sama. Jos elokuvan tai televisiosarjan nimi on kaksiosainen (esim. Total Recall – unohda tai kuole), se mainitaan ensimmäisellä kerralla kokonaisuudessaan ja myöhemmin elokuvaan voidaan viitata nimen ensimmäisellä osalla. Elokuvien ja televisio-ohjelmien nimet kursivoidaan.

Myös lehtien, kirjojen ym. teosten nimet kursivoidaan. Tekstissä artikkelin, esseen ja kirjan luvun otsikoita ei kursivoida, vaan ne laitetaan lainausmerkkeihin.

 

Vierasperäiset sanat
Vierasperäiset sanat (esim. makeover, voice-over, prime time) kursivoidaan. Jos kyseessä on suuren yleisön tuntema tai suomen kieleen vakiintunut vierasperäinen sana (esim. selfie, rock, show), kursivointia ei käytetä.

 

Tuotenimet ja vastaavat
Rekisteröidyt tuotenimet kirjoitetaan suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaisesti vain isolla alkukirjaimella (esim. Tiktok, Youtube), vaikka alkuperäisessä kirjoitusasussa ja/tai logoissa käytettäisiin useita isoja kirjaimia.

 

Kuvitus
Tekstin kirjoittajan tulee mahdollisuuksien mukaan hankkia kuvamateriaalia ja selvittää kuvien julkaisuoikeudet. Kuvat ja erilaiset kaaviot lähetetään journal-alustan kautta käsikirjoituksen lähettämisen yhteydessä (ks. kohta uuden käsikirjoituksen jättäminen). Kuvat toimitetaan tallennettuina erillisiksi tiedostoiksi (esim. jpg-, png- tai pdf-muodossa). Tarpeen mukaan kuvat voi lähettää jälkikäteen toimitussihteerille (antti.lindfors[at]helsinki.fi) ja taittajalle (paivi.valotie[at]utu.fi), joiden kanssa kannattaa myös neuvotella kuvituksesta.

Tekstiin merkitään selkeästi omalle rivilleen kuvan tai kuvion/kaavion/taulukon (toivottu) sijoituspaikka ja kuvateksti. Kuvat, kuviot ja taulukot myös numeroidaan. Samassa yhteydessä ilmoitetaan kuvan lähde. Esimerkiksi: Kuva 2. Marius Raichi kuvaamassa Nuoria ihmisiä -elokuvaa (1943). Lähde: © KAVI. Esimerkiksi: Kuva 4. Jacques Champreux’n esittämä rikollinen vaanii verhon takaa elokuvassa Nuits rouges (1974). Lähde: kuvakaappaus dvd-julkaisulta.

Tekstissä viittaus kuvaan laitetaan sulkeisiin. Esimerkiksi: ... (ks. kuva 3).

 

Lyhenteet
Sulkeissa käytetään suomenkielisiä lyhenteitä ym. (ei et al.), mt., mts. (ei ibid.). Viittaamisessa voi käyttää lyhenteitä ks. (katso, lisätietoa) ja vrt. (vertaa eli lähteissä on eriäviä tulkintoja). Lyhenteet, kuten esim. ja mm., kirjoitetaan tekstissä kokonaisina sanoina (”esimerkiksi”, ”muun muassa”).

 

TEKOÄLYN KÄYTTÄMINEN

Jos tutkimuksessa tai artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälysovelluksia, tämä pitää mainita käsikirjoituksessa. Esimerkiksi tutkimusmenetelmien kuvauksen yhteydessä tulee kertoa, miksi ja miten sovelluksia on käytetty. Ilmaise selvästi, mitä tekoälysovelluksia on käytetty, mukaan lukien se, mitä kielimallia (esim. Chat GPT) käytettiin ja mihin tarkoitukseen. Kirjoittajalla on vastuu omista tutkimusväitteistään, käyttämistään lähteistä ja niihin viittaamisen oikeellisuudesta. Chat GPT:n kaltaisia tekoälybotteja ei kuitenkaan voi listata lähteeksi. Tarkista alkuperäiset lähteet varmistaaksesi, ettet plagioi jonkun toisen työtä. Tunnusta käsikirjoituksessa kielimallien rajoitukset, mukaan lukien niiden mahdollisuudet puolueellisuuteen, virheisiin ja tiedon puutteisiin. Noudatamme Suomen Tiedekustantajien liiton ohjeita: https://tiedekustantajat.fi/ohjeet/tekoaly/

 

LÄHDELUETTELO

Lähdeluettelo tulee otsikon ”Lähteet” alle. Tarpeen mukaan erotetaan alaotsikoilla toisistaan esimerkiksi ”Tutkimusaineisto” ja ”Kirjallisuus”. ”Tutkimusaineisto”-otsikon alle sijoitetaan artikkelin kannalta tarpeelliset tiedot tutkimuksen kohteena olevista teoksista. Lisäksi sinne voi sijoittaa esimerkiksi arkistoaineistoa tai lehtiaineistoa silloin, kun se on tarkoituksenmukaista erottaa tutkimuskirjallisuudesta.

Lähdeluettelo tehdään kaikkien käsikirjoitusten loppuun. Luettelo laaditaan seuraavan käytännön mukaan: Teokset alaotsikoineen kursivoidaan, ja artikkelien yhteydessä kursivoidaan lehti tai artikkelikokoelma, jossa lähteenä ollut artikkeli on julkaistu. Mainitse kääntäjä, jos kyseessä on vieraskielinen teos, joka on käännetty toiselle vieraalle kielelle (esim. ranskasta englanniksi). Mainitse myös suomentaja. Viitatun painoksen julkaisuvuosi merkitään sulkeisiin ja lisäksi alkuperäinen julkaisuvuosi perään. Esimerkiksi: Habermas (2004/1962). Useat kirjoittajat erotellaan puolipisteellä (;) ja viimeinen kirjoittajista &-merkillä. Lähdeluettelossa mainitaan kaikki kirjoittajat, ja tekijöiden etunimi kirjoitetaan kokonaan.

Saman kirjoittajan julkaisuista vanhin listataan ensin ja tuorein viimeisenä.

Saman kirjoittajan samana vuonna ilmestyneet julkaisut erotetaan vuosiluvun perään lisättävin pienaakkosin (lähdeluettelon lisäksi myös tekstissä). Esimerkiksi: Dyer, Richard (1990a) ja Dyer, Richard (1990b).

Englanninkielisten teosten nimet kirjoitetaan käyttämällä isoja kirjaimia sanojen alussa, poikkeuksena partikkelit ja artikkelit. Artikkeleissa otsikoiden kirjoitusasu voi seurata alkuperäistä muotoa, jolloin isojen alkukirjainten käyttö voi vaihdella lähteen mukaan.

Julkaisijan kotipaikkaa ei merkitä.

Ilmoita julkaisun (artikkelin, monografian, artikkelikokoelman) DOI-tunniste tai URN-osoite silloin kun sellainen on saatavilla. Merkitse molemmat ns. pitkässä muodossa (https://doi.org; https://urn.fi/). DOI- ja URN-tunnisteellisten lähteiden perään ei merkitä tarkistuspäivämäärää.

Jos julkaisulla ei ole DOI-tunnistetta tai URN-osoitetta mutta tavallinen www-osoite on, www-osoitteen perään merkitään, milloin linkki on tarkistettu. Esimerkiksi: (linkki tarkistettu 23.11.2025). 

Ohjeita artikkeleita ja etuliitteitä sisältävien nimien aakkostukseen löytyy Kielitoimiston ohjepankista: Aakkostus: artikkeleita ja etuliitteitä sisältävät nimet – Kielitoimiston ohjepankki.

 

Monografia

Brereton, Pat (2016) Environmental Ethics and Film. Routledge.

Bordwell, David; Staiger, Janet & Thompson, Kristin (1985) The Classical Hollywood Cinema: Film Style & Mode of Production to 1960. Routledge & Kegan Paul.

Koskinen, Kristiina (2022) Läpinäkyvä luontokäsitys – ekokriittisen elokuvatutkimuksen näkökulmia luontodokumenttien kerrontaan. Lapin yliopisto. Väitöskirja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-332-7.

 

Monografia, käännetty

Altman, Rick (2002/1999) Elokuva ja genre (Film/Genre). Suom. Kimmo ja Silja Laine. Vastapaino.

 

Kokoomateos

Hupaniittu, Outi; Kovanen, Marjo & Mulari, Heta (toim.) (2024) Suomalainen lastenelokuva. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://doi.org/10.21435/skst.1498.

 

Artikkeli kokoomateoksessa

Römpötti, Tommi (2024) ”Tervehtikää Lapset edistystä”: Uusliberalismin vastustus 2010-luvun suomalaisissa lastenelokuvissa. Teoksessa Outi Hupaniittu, Marjo Kovanen & Heta Mulari (toim.) Suomalainen lastenelokuva. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 227–252. https://doi.org/10.21435/skst.1498.

 

Artikkeli tieteellisessä lehdessä (yksi kirjoittaja)

Acland, Charles R. (2000) Cinemagoing and the Rise of the Megaplex. Television & New Media 1(4), 375–402.

Keathley, Christian (2000) The Cinephiliac Moment. Framework 42. http://media.wix.com/ugd/32cb69_3ba21383aae34be5a6869fe8e4342f84.pdf (linkki tarkistettu 15.6.2024).

 

Artikkeli tieteellisessä lehdessä (kaksi tai useampia kirjoittajia)

Vaahtera, Touko & Varjakoski, Hanna (2025) Nuoret ja vanhat televiestinnän murroksessa: Kulttuuriset oletukset iästä suomalaisten matkapuhelinoperaattorien televisiomainoksissa matkapuhelimien yleistymisen aikakaudella. Lähikuva 38(4), 11–28. https://doi.org/10.23994/lk.178134.

Saarikoski, Petri & Ahonen, Kimmo (2024) Äärimmäisyyksien sota – Sam Peckinpahin Rautaristi (1977) ja itärintaman mieletön todellisuus. WiderScreen 27(1–2). https://widerscreen.fi/numerot/1-2-2024-widerscreen-27/aarimmaisyyksien-sota–sam-peckinpahin-rautaristi-1977-ja-itarintaman-mieleton-todellisuus/ (linkki tarkistettu 20.2.2026).

 

Sanoma- ja aikakauslehtiartikkeli

Fränti, Mikael (1979) Vihreää kultaa ja romantiikkaa. Helsingin Sanomat 20.10.1979.

Huhtala, Jussi (2020) Näkemiin Neuvostoliitto. Episodi 8.7.2020. https://www.episodi.fi/elokuvat/nakemiin-neuvostoliitto/ (linkki tarkistettu 3.1.2024).

 

Esitelmä

Hiltunen, Kaisa (2024) A Small Nation Perspective on the European Film Industry: The Case of Finland. European Network for Cinema and Media Studies Conference, Izmir 27.6.2024.

 

Muita verkkolähteitä

Lähdeluetteloon laitetaan viitetietojen lisäksi verkkosivun osoite. Ilman päivämäärää olevaan verkkosivuun lisätään merkintä (ei pvm).

Suomen elokuvasäätiö (2016) Kotimaisten elokuvien katsojaluvut 2016. http://ses.fi/tilastot-ja-tutkimukset/kotimaiset-katsojaluvut/ (linkki tarkistettu 9.2.2016).

Alanen, Antti (2026) Hamnet. Blogiteksti. Antti Alanen: Film Diary 30.1.2026. https://anttialanenfilmdiary.blogspot.com/2026/01/ (linkki tarkistettu 22.3.2026).

European Commission (ei pvm) Creative Europe. https://culture.ec.europa.eu/creative-europe (linkki tarkistettu 13.3.2026).

 

Sosiaalisen median sisällöt

Sosiaalisen median sisältöjen yhteydessä tärkeintä on yhdenmukainen merkintätapa. Huolehdi tutkimusetiikasta ja pohdi tarkkaan, milloin yksittäisen sosiaalisen median käyttäjän julkaisuihin on eettistä viitata nimen tai nimimerkin kautta. Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää, että julkisuuden henkilöiden tai toimijoiden sosiaalisen median julkaisuihin voi viitata suoraan ja nimellä, kun taas yksityishenkilöiden sosiaalisen median julkaisuihin nimeltä viittaaminen ei ole suositeltavaa. Jos jätät tutkimuseettisistä syistä aineistona tai lähteinä toimineet sosiaalisen median sisällöt erittelemättä lähdeluettelossa, muista kertoa eettisestä pohdinnastasi tekstin metodologiaa käsittelevässä osiossa.

YLE Youtube (ei pvm) Suomen marsalkka -puffi. https://www.youtube.com/watch?v=C8pPA_-51SI (linkki tarkistettu 2.4.2026).

Minaj, Nicki (@maganickiminaj) (10.2.2014) Instagram-päivitys. https://www.instagram.com/p/ww0aHnr8XT/ (linkki tarkistettu 1.3.2018).

Vahti, Jukka (3.1.2020) Mitä megatrendit kertovat 2020-luvusta. Podcast-tallenne. Sitra. https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-megatrendit-kertovat-2020-luvusta/ (linkki tarkistettu 23.4.2021).

Heikkanen-Vainikka, Tuula (12.3.2018). Tiedekirjastolaisen työpäivä osa 1: Mä joka päivä töitä teen… Lappeenrannan tiedekirjaston blogi. https://pulpfaction.wordpress.com/2018/03/12/tiedekirjastolaisen-tyopaiva-osa-1-ma-joka-paiva-toita-teen/ (linkki tarkistettu 19.03.2018).

 

Haastattelu tai muu henkilökohtainen keskustelu esimerkiksi sosiaalisessa mediassa

Salakka, Matti (3.11.2021) puhelinhaastattelu.

Kaurismäki, Maria (2.3.2026) sähköpostitiedonanto.

 

Arkistomateriaali

Lähdeluettelossa arkistomateriaaleja ei tarvitse enää eritellä vaan riittää, kun mainitaan arkistonmuodostaja ja arkisto.

Ulkoministeriön arkisto (UMA)
         Filmit: Neuvostoliitto

Kansallisarkisto (KA)
         Etsivä keskuspoliisi – Valtiollinen poliisi (EK–Valpo)

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI)
         Elokuva Varastettu kuolema -leikekansio