Kutsumme erikoisnumeroon tekstiehdotuksia, jotka tarkastelevat mielenterveyden ja sosiaalisen median risteymiä audiovisuaalisessa kulttuurissa. Kannustamme lähestymään aihetta monen ikäiset ja taustaiset mediankäyttäjät huomioiden.
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 3/2027: Mielenterveys ja sosiaalinen mediaSeksuaalioikeudet ja moninaiset seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden representaatiot ovat nousseet 2000-luvulla yhä näkyvämmiksi osaksi audiovisuaalista mediakulttuuria. Sukupuoli-, seksuaalisuus- ja suhdenormeja haastetaan, ja seksipositiivisuus, queer-näkökulmat ja seksuaalipoliittinen aktivismi, kuten #metoo-liikehdintä, ovat saaneet yhä enemmän mediatilaa. Kutsumme tekstiehdotuksia Lähikuvan erikoisnumeroon, joka tarkastelee seksin ja seksuaalisuuden esittämistä, kokemista ja politiikkaa audiovisuaalisen median konteksteissa.
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 4/2026: Seksi ja seksuaalisuus audiovisuaalisessa mediakulttuurissaLähikuvan 3/2026 teemana on Ooppera. Kutsumme teemanumeroon artikkeleita, katsauksia ja näkökulmakirjoituksia, joissa pohditaan oopperataiteen ja mediakulttuurin risteyskohtia ja yhteenkietoutumisia, ja tutkitaan kulttuurijournalismin lajeja oopperataiteen tulkitsijana ja arvottajana.
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 3/2026: OopperaUtooppiset ja dystooppiset visiot ja mielikuvat ovat ajankohtainen aihe yhtäkkiä hyvin arvaamattomaksi muuttuneessa maailmassamme. Taide ja viihde ovat aktiivisesti osallistuneet utopian ja dystopian kuvitteluun, sanoittamiseen ja audiovisualisointiin. Lähikuvan Utopia/dystopia-teemanumero pureutuukin toiveiden ja pelkojen audiovisuaalisiin ilmenemismuotoihin.
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 2/2026: Utopia/dystopiaMetsien kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen merkitys on valtava, mutta kuinka metsät näkyvät audiovisuaalisessa kulttuurissa? Lähikuvan metsään keskittyvä teemanumero etsii audiovisuaalisia esityksiä puista ja metsistä.
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 3/2025: Audiovisuaalinen metsäLähikuva hakee uutta päätoimittajaa tai päätoimittajaparia
Etsimme päätoimittajaa/päätoimittajaparia Lähikuva-lehteen kaksivuotiskaudelle 2025–2026. Nykyiset päätoimittajat perehdyttävät uuden päätoimittajan Lähikuvan käytäntöihin syksyn 2024 aikana. Päätoimittajan tehtävä edellyttää audiovisuaalisen kulttuurin ymmärrystä, sosiaalisia taitoja ja kirjallista ilmaisukykyä. Odotamme päätoimittajilta tieteellistä pätevyyttä, aktiivista otetta ja kokemusta tieteellisten julkaisujen toimittamisesta.
Kirjoituskutsu: Yksi aikamme kivuliaista kiistoista liittyy ruokakulttuuriin kohdistuviin muutospaineisiin. Tämä Lähikuvan numero luo katseen median ruokakuviin, kertomuksiin ja puhetapoihin sekä historiaan että nykyhetkeen keskittyvien mediaesitysten tarjoamista näkökulmista.
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 2/2025: RuokaVuonna 2005 suosioon ponkaissut YouTube ja hieman myöhemmin aloittanut Justin.tv tekivät nettivideoiden katselusta ja jakamisesta suositun huvin. Laajakaistayhteyksien parannuttua 2010-luvulla myös streamaus eli videoiden suoratoisto alkoi yleistyä. Mobiililaitteisiin suunnitellut ja kestoltaan rajatut videot sen sijaan ovat varsin uusi ilmiö nykyisestä levinneisyydestään huolimatta. Kutsumme tähän Lähikuvan numeroon videoihin – joko sosiaalisessa mediassa jaeltuihin tai muuten julkaistuihin – liittyviä tekstejä.
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 3/2024: VideoAudiovisuaaliset mediat ovat tallentaneet, uutisoineet, muokanneet ja tarinallistaneet sotaa 1900-luvulta alkaen. Modernin ajan sota on itsessään leimallisesti teknologiaa, missä audiovisuaalisilla medioilla on ollut tärkeä roolinsa. Lähikuvan numero 2/2024, ”Sota”, lähestyy audiovisuaalisuuden ja sodan moniulotteisia suhteita.
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 2/2024: SotaYlen 100-vuotisjuhla on lähestymässä, kun 9.9.2026 tulee kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisestä lähetyksestä. Yle juhlistaa juhlavuottaan monin tavoin, ja tekeillä on yhtiön rahoittamaa tutkimusta Ylen historiasta. Mutta millaisia tutkimuksellisia katveita aiemmassa tutkimuksessa ja juhlavuoden tutkimuksissa jää Ylen historiaan liittyen?
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 1/2024: Yle – näkökulmia 100 vuoteenTiedote
Julkaisufoorumin asiantuntijapaneelit nostivat Lähikuvan vuoden 2023 alusta tasoluokkaan 2.
FT Maiju Kannisto ja dosentti Mari Pajala aloittivat uusina päätoimittajina Lähikuvassa 1.1.2023.
Teemanumerossa tarkastellaan eri näkökulmista elokuvan, television ja muun median tapoja esittää ja välittää jalkapalloa. Numeron välittömänä innoittajana ovat vuoden 2022 lopussa pelattujen Qatarin MM-kisojen yhteydessä esille nousseet ihmisoikeuksiin, ympäristökysymyksiin ja urheilupolitiikkaan liittyvät kiistat, jotka johtivat esimerkiksi katseluboikotteihin. Jalkapallon ja median yhteinen historia on kuitenkin myös pitkä ja lavea.
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 4/2023: Jalkapallo ja mediaCall for papers: Lähikuva 2–3/2023: Rakkaus
Hamletin tunnettu monologi alkaa kysymyksellä, ollako vai eikö olla. Tarkasteltaessa audiovisuaalisia kertomuksia, kuten elokuvia tai televisiosarjoja, kysymyksen voisi kääntää muotoon rakastaako, vaiko ei, kas siinä pulma. Merkittävä osa audiovisuaalisista teoksista käsittelee jollain tavoin rakkautta, mutta millaisten tutkimuksellisten näkökulmien kautta rakkautta voidaan lähestyä?
Mitä merkityksiä ja tulkintoja rakkaudelle annetaan audiovisuaalisissa teoksissa? Millaisia ovat nykypäivän rakkaustarinat? Miten perinteistä heteroseksuaalista romanssia on haastettu? Entä miten on haastettu ihmiskeskeistä rakkautta – miten muita elollisia olentoja tai elottomia asioita rakastetaan? Onko rakkaustarinan kaava siinä samalla muuttunut? Onko niin sanottuja onnellisia loppuja vielä olemassa?
Entä miten voi rakkaus elokuvaa kohtaan? Toisen maailmansodan jälkeen puhuttiin cinefiliasta, joka tarkoittaa intohimoista suhtautumista elokuvaan. Cinefilia synnytti elokuvalehtiä ja elokuvakerhoja. Rakkaus elokuvatähtiin oli syttynyt jo aiemmin. Onko audiovisuaalisen kulttuurin ympärillä nykyisin vastaavia ilmiöitä? Miten sosiaalinen media on muokannut tapoja esittää ja käsitellä rakkautta? Millä tavoin rakkautta käsitellään peleissä?
Lähikuvan rakkauteen keskittyvä teemanumero etsii tapaustutkimuksia, historiallisia tai teoreettis-filosofisia tarkasteluja aiheesta. Tekstit voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin:
Voit tarjota teemanumeroon tutkimusartikkelia, katsausta, näkökulmatekstiä, haastattelua tai aiheeseen liittyvää kirja-arviota. Ohjeet kirjoittajalle löytyvät osoitteesta: https://journal.fi/lahikuva/about/submissions
Pyydämme kiinnostuneita lähettämään otsikon, abstraktin ja tiedon tekstityypistä toimitussihteerille (antti.lindfors@helsinki.fi) ja päätoimittajalle (kaisa.e.hiltunen@jyu.fi) 3.10.2022 mennessä.
Tutkimusartikkeleiden ensimmäisten versioiden deadline on 31.1.2023, muiden tekstien 28.2.2023. Numero julkaistaan syyskuussa 2023. Numeron toimittaa Lähikuvan toimituskunta.
Lue lisää nimikkeestä Call for papers Lähikuva 2-3/2023: RakkausHyvinvointia tuotetaan, rakennetaan ja pohditaan usealla kulttuurin ja yhteiskunnan saralla, mukaan lukien audiovisuaalisessa kulttuurissa. Lähikuvan 1/2023 teemanumeron tarkoituksena onkin pohtia, miten audiovisuaalisessa kulttuurissa tuotetaan ja käsitellään hyvinvoinnin teemoja, kuten ruumiillisuuteen, terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Hyvinvoinnin lisäksi toisena teemanumeron painopisteenä on teknologian näkökulma.
Lähikuvan numero 3/2022 tarkastelee laaja-alaisesti väkivallan politiikkaa ja poetiikkaa audiovisuaalisessa mediakulttuurissa. Kutsumme teemanumeron kirjoittajia tarkastelemaan kriittisesti audiovisuaalisen mediaväkivallan monia muotoja. Mistä audiovisuaalinen mediaväkivalta kertoo ja mitä se tuottaa?
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 3/2022: Mediaväkivallan monet muodotMiten ihmisen suhdetta luontoon ja muihin lajeihin on esitetty audiovisuaalisessa kulttuurissa kautta aikojen? Minkä muun tyyppisissä teoksissa kuin luontodokumenteissa luonto on ollut merkittävässä roolissa, missä vain vähäisessä? Millaisia muotoja ihmisen, luonnon ja muiden lajien kohtaamiset ovat saaneet?
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 1/2022: Ihmisen ja luonnon suhdeLähikuvan numero 3/2021 perehtyy suomalaisuuden esittämiseen audiovisuaalisessa kulttuurissa. Erityisesti tarkastelun alla ovat ne suomalaisuuden kuvaukset, jotka on tuotettu muiden kuin suomalaisten tekijöiden toimesta. Miten esimerkiksi suomensukuiset kansat tai "ulkosuomalaiset" jäsentävät omaa suomalaisuuttaan? Entä miten Suomea ja suomalaisuutta on muiden kuin syntyperäisten suomalaisten toimesta kuvattu silloin kun kyse on Suomesta maahanmuuton kohdemaana taikka esimerkiksi vakavien maailmanpoliittisten kriisien aikana?
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 3/2021: Suomalaisuuksia audiovisuaalisessa kulttuurissaCALL FOR PAPERS – LÄHIKUVA 3/2020: POLITIIKKA JA POPULAARIKULTTUURI
Etsimme tieteellisiä tekstejä Lähikuvan numeroon 3/2020, jossa pohditaan, millä tavoin politiikkaa tehdään, kommentoidaan ja kuvataan populaarikulttuurissa ja erityisesti audiovisuaalisessa kulttuurissa. Tekstit voivat lähestyä aihetta eri näkökulmista, mukaan lukien miten populaarikulttuurissa kuvataan ja kommentoidaan poliittista elämää, miten populaarikulttuuria on hyödynnetty poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tai miten laajemmat poliittiset tematiikat näyttäytyvät populaarikulttuurissa.
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 3/2020: Politiikka ja populaarikulttuuriImperialismilla on terminä harvoin positiivinen kaiku. Valtioiden yhteydessä sillä tarkoitetaan perinteisesti alueellista laajentumista toisen valtion kustannuksella, joko suoran väkivallan tai sillä uhkaamisen avulla. Kaikki ekspansiivisuus tai painostus, tai kaikki sodat, eivät kuitenkaan ole imperialismia. Tyypillisesti kohdettaan tai uhriaan vahvemman toimijan aggressiivisuutta kutsutaan imperialismiksi. Juontuuhan sana latinasta, jossa se tarkoittaa ”voimaa/valtaa antaa käskyjä”. Siksi termin voi ymmärtää niin poliittisena, sosiaalisena kuin kulttuurisena vaikuttamisena.
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 4/2019: ImperialismiCFP – Lähikuva 3/2019
Pelikulttuuri
Audiovisuaaliset pelit ovat nykyään lähes kaikkialla, kaveriporukoiden konsolipeli-illoista aina mukana kulkeviin älypuhelinpeleihin sekä talousuutisten juttuihin suomalaisen peliteollisuuden menestystarinoista. Elokuvissa on alkanut esiintyä useammin pelillisiä piirteitä sen lisäksi, että elokuvista tehdään pelejä ja peleistä elokuvia. Viime vuosina yhä suuremmaksi kasvanut e-urheilu on hämärtänyt pelaamisen ja urheilun jo ennestään häilyvää rajaa.
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 3/2019: PelikulttuuriCFP – Lähikuva 2/2019
Musiikki
Musiikilla on merkittävä rooli elokuvassa, televisiossa ja muussa audiovisuaalisessa mediassa. Sitä käytetään ennen kaikkea tunnelmien luomiseen, henkilöhahmojen tunteiden välittämiseen, mutta toisaalta myös kognitiivisiin tarkoitusperiin. Musiikin avulla luodaan audiovisuaaliseen kerrontaan narratiivinen ja emotionaalinen elementti, joka on vuorovaikutuksessa muiden kerronnan tasojen (visuaalinen ja verbaalinen kerronta) kanssa. Se voi olla sopusoinnussa muun kerronnan kanssa tai – tarkoituksellisesti tai tahattomasti – rikkoa kokonaisuutta.
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 2/2019: MusiikkiCFP – Lähikuva 4/2018
Mediateollisuus
Mediateollisuus (media industries) on noussut viime vuosina huomattavaksi käsitteeksi ja tutkimusalaksi mediatuotannon tutkimuksessa. Keskeisenä lähtökohtana on, että erityisesti digitalisoituminen on mullistanut mediatuotannon kentän niin sisällöltään kuin laajuudeltaan.
Kutsumme tutkijoita, mediakulttuurin asiantuntijoita sekä eri median aloilla työskenteleviä tarjoamaan tutkimusartikkeleita, katsauksia ja näkökulmatekstejä mediatuotannosta numeroomme. Mediateollisuutta voi lähestyä esimerkiksi tuotantokoneistona, tiettynä tuotannon tai jakelun segmenttinä, monimediaalisina tuotantotapoina. Tekstit voivat kytkeytyä myös historiallisesti tai teoreettisesti mediateollisuuteen.
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 4/2018: MediateollisuusAudiovisuaalisen kulttuurin tutkimukseen keskittyvän tieteellisen aikakausjulkaisun Lähikuvan numero 2/2018 keskittyy mediakasvatuksen ajankohtaisiin kysymyksiin joko tutkimuksellisista tai tutkimukseen linkitetyistä käytännöllisistä näkökulmista käsin. Toivotamme lämpimästi tervetulleiksi moni- ja poikkitieteelliset sekä tieteidenväliset mediakasvatuksen audiovisuaalisiin ilmiöihin kiinnittyvät tekstiehdotukset.
Lue lisää nimikkeestä Call For Papers: Lähikuva 2/2018, Mediakasvatuksen katvealueetAudiovisuaalisen kulttuurin tutkimukseen keskittyvä tieteellinen aikakausjulkaisu Lähikuva etsii julkaistavaksi tekstejä aiheesta ”Suomi 1918”.
Ensi vuonna Suomen sisällissodasta tulee kuluneeksi 100 vuotta. Itsenäisen Suomen traagisin vaihe on ollut muisteluiden ja muun muassa lukuisten elokuvien ja televisiodokumenttien kohteena. Lähikuvan teemanumero ”Suomi 1918” keskittyy sisällissodan, sen vaikutukseen, muistojen, merkitysten ja tulkintojen teemoihin.
Kohteena voi olla elokuva, televisiodokumentti itse sodasta tai sen merkitysten läsnäolo jossain suoraan itse sotaan liittymättömässä yhteydessä, joko viime tai tällä vuosisadalla. Koska Lähikuva on audiovisuaalisen kulttuurin tutkimukseen keskittyvä tieteellinen aikakauslehti, tarjottujen tekstien tulisi liittyä tavalla tai toisella audiovisuaalisuuteen.
”Suomi 1918” -numerossa julkaistaan tutkimusartikkeleiden lisäksi katsauksia, näkökulmia ja puheenvuoroja aiheesta sekä haastatteluja. Lisätietoa erilaisista tekstityypeistä, tekstien pituudesta ja muotoiluista löydät Lähikuvan kirjoitusohjeista: http://www.lahikuva.org/ohjeita-kirjoittajalle/.
Erikoisnumeroon suunnatut ehdotukset, jotka sisältävät tekstityypin (esim. tutkimusartikkeli), otsikon, lyhyen abstraktin (max. ½ sivua), ja kirjoittajan yhteystiedot, pyydetään lähettämään Outi Hakolalle (outi.j.hakola@helsinki.fi) ja Rami Mähkälle (rami.mahka@utu.fi) 15.9.2017 mennessä. Erikoisnumeron on tarkoitus ilmestyä helmikuussa 2018 ja tekstien tulisi olla valmiita 15.11.2017 mennessä.
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 1/2018, Suomi 1918Audiovisuaalisen kulttuurin tutkimukseen keskittyvä tieteellinen aikakausjulkaisu Lähikuva etsii julkaistavaksi tekstejä aiheesta ”obskuurit teoreetikot”. Numero julkaistaan joulukuussa 2017.
Obskuuri viittaa hämärään, varjossa olevaan, huonosti tunnettuun. Haluamme tuoda esiin sellaista pimentoon jäänyttä elokuva-ajattelua, joka ansaitsisi tulla näkyväksi. Etsimme tekstejä elokuvateoreetikoista, -teorioista tai -teoksista, jotka ovat ”obskuureja” esimerkiksi seuraavan kaltaisin kriteerein (jotka eivät ole toisiaan poissulkevia):
”Unohdetut”-kategoriaan voidaan lukea esim. sellaiset historialliset teoreetikot (kuten 1900-luvun alun modernistit), jotka ovat aikanaan olleet merkityksellisiä, mutta sitten enemmän tai vähemmän unohtuneet tai jääneet jonkun tunnetumman hahmon varjoon.
”Erikoiset”-kategoriaan voidaan lukea tavalla tai toisella hämärät, eksentriset, idiosynkraattiset, orginellit, yllättävät tai muuten vain tavanomaisesta poikkeavat teoriat / teoreetikot / teokset.
”Marginaaliset”-kategoriaan voidaan lukea teoriat, jotka keskittyvät esim. valtavirran ulkopuoliseen elokuvaan (esim. avantgarde) tai hahmot, jotka ovat tavalla tai toisella elokuvan teoreetikkoina ”sivutoimisia” (kuten vaikkapa elokuvasta kirjoittavat filosofit tai kirjailijat).
”Uudet”-kategoriaan voidaan lukea sellaiset tuoreet teoreettiset avaukset, jotka ehkä ovat tuttuja pienelle piirille, mutta tuntemattomia muille.
”Teorian” voi mieltää joko vahvana systemaattisena rakennelmana tai väljempänä tarkastelutapana, jota voi artikkelissa tarkastella esim. suhteessa historialliseen tai muuhun kontekstiin.
Tervetulleita ovat myös väitetyn ”obskuuriuden” kyseenalaistavat tekstit. Onko se, mikä on yhdelle obskuuria, toiselle valtavirtaa? Vaikuttavatko tutkimukselliset paradigmat obskuuriuden määritelmään? Kenen näkökulmasta joku teoreettinen näkökulma on tai ei ole obskuuri?
Numeroon etsitään tutkimusartikkeleita, jotka vertaisarvioidaan. Tämän lisäksi julkaisemme esimerkiksi tieteellisiä katsauksia, haastatteluita, kirja-arvioita ja näkökulmatekstejä. Tähän numeroon erityisen tervetulleita ovat myös lyhyet esittelyt teemaan sopivista teoreetikoista, teorioista tai teoksista. Esittelyjen maksimipituus on 10 000 merkkiä välilyönteineen.
Tarkemmat kirjoitusohjeet löytyvät kotisivuiltamme http://www.lahikuva.org/ohjeita-kirjoittajalle/.
Erikoisnumeroon suunnatut juttuehdotukset, jotka sisältävät tekstityypin (esim. tutkimusartikkeli), otsikon, lyhyen abstraktin (max. ½ sivua) ja kirjoittajan yhteystiedot, pyydämme lähettämään helmikuun 2017 loppuun mennessä sähköpostilla numeron toimittajille osoitteisiin:
Referee-artikkelien ensimmäisten versioiden toivomme olevan valmiina huhtikuun 2017 loppuun mennessä, muiden tekstien toukokuun 2017 loppuun mennessä. Numero julkaistaan joulukuussa 2017.
Parhain terveisin
Tytti Rantanen ja Antti Pönni
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 4/2017, Obskuurit teoreetikotAudiovisuaalisen kulttuurin tutkimukseen keskittyvä tieteellinen aikakausjulkaisu Lähikuva etsii julkaistavaksi tekstejä aiheesta ”marginaalien Suomi”. Numeron julkaistaan syksyllä 2017, kun Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään. Numerossa haluammekin nostaa esille suomalaisuuteen ja Suomeen liittyviä teemoja ja keskusteluja. Näkökulmanamme on se, millaiset äänet tai paikat eivät suomalaisessa keskustelussa pääse kovinkaan näkyville – joko nykypäivänä tai historiallisesti. Miten elokuvassa, televisiossa, audiovisuaalisessa taiteessa, peleissä tai muussa audiovisuaalisessa kulttuurissa on käsitelty marginaaliin jääviä ihmisiä ja periferioita, tai miten audiovisuaalinen kulttuuri on kenties tullut tuottaneeksi tai kyseenalaistanut marginaalisuutta, syrjäytymistä, sivuun jättämistä Suomessa?
Numerossa julkaistaan tutkimusartikkeleita, jotka vertaisarvioidaan. Tämän lisäksi julkaisemme esimerkiksi tieteellisiä katsauksia, haastatteluita, kirja-arvioita ja näkökulmatekstejä. Tarkemmat kirjoitusohjeet löytyvät kotisivuiltamme http://www.lahikuva.org/ohjeita-kirjoittajalle/.
Erikoisnumeroon suunnatut ehdotukset, jotka sisältävät tekstityypin (esim. tutkimusartikkeli), otsikon, lyhyen abstraktin (max. ½ sivua), ja kirjoittajan yhteystiedot, pyydämme lähettämään tammikuun 2017 loppuun mennessä osoitteeseen outi.j.hakola@helsinki.fi. Mukaan hyväksyttyjen tekstien ensimmäisten versioiden tulee olla valmiina huhtikuun 2017 loppuun mennessä. Numero julkaistaan syyskuussa 2017.
Parhain terveisin,
Outi Hakola
Lähikuva-lehden päätoimittaja
Sähköposti: outi.j.hakola@helsinki.fi
Elokuvista keskusteltaessa huomio kiinnittyy usein elokuvan sisältöön, sen teemoihin ja kulttuurisiin merkityksiin, mutta onko sisällöllä merkitystä ilman omaäänistä ilmaisua? Lähikuvan numerossa 1/2017 haluamme keskittyä pohtimaan muodon, ilmaisun ja estetiikan merkitystä nykyelokuvassa.
Numerossa nostamme esille keskustelua elokuvan muodon ja sisällön suhteesta: vaativatko uudet sisällön näkökulmat myös uusia ilmaisun muotoja. Pohdimme, miten omakohtaista ja henkilökohtaista voidaan synnyttää elokuvakerronnan ilmaisuun ja miten omaäänisyyttä rakennetaan kerrontaan. Kysymme, miten kerronnan muodot, kuten kuvaus, leikkaus ja ääni-ilmaisu, rakentavat kokemuksia elokuvaan, miten tekniikka ja estetiikka vaikuttavat toisiinsa, ja millaista voisi olla rohkean ilmaisun ja estetiikan politiikka.
Artikkeleissa ja näkökulmissa on mahdollista käsitellä asiaa niin teosten ja niiden vertailun kautta, tekijyyden näkökulmasta tai jonkun tietyn ilmaisumuodon kautta. Numeron painopiste tulee olemaan nykyelokuvassa ja tulevaisuuden trendien hahmottamisessa, mutta esteettisten perinteiden huomioiminen nykyisten käytäntöjen taustalla on tervetullut lisä keskusteluun. Elokuvailmaisua käsittelevien tekstien ohella toivotamme tervetulleiksi kirjoitukset nykyisistä ”laatu”-televisiosarjoista, joita on kiitelty elokuvamaisesta esteettisestä ilmaisusta. Keskustelu näistä sarjoista onkin herättänyt mielenkiintoisia kysymyksiä siitä, tarkoittaako elokuvamainen estetiikka nimenomaan laatua. Miksi?
Ilmaisu & estetiikka -numerossa julkaistaan tutkimusartikkeleiden lisäksi katsauksia, näkökulmia ja puheenvuoroja aiheesta sekä haastatteluja. Lisätietoa erilaisista tekstityypeistä, tekstien pituudesta ja muotoiluista löydät Lähikuvan kirjoitusohjeista: http://www.lahikuva.org/ohjeita-kirjoittajalle/.
Lähetä ideasi numeron toimittajille Outi Hakolalle (outi.j.hakola@helsinki.fi) ja Satu Kyösolalle (satu.kyosola@aalto.fi) 15.8.2016 mennessä. Liitä mukaan lyhyt kuvaus aiheesta, josta haluat kirjoittaa ja muista mainita suunnittelemasi tekstityyppi. Numeron on tarkoitus ilmestyä maaliskuussa 2017 ja tekstien tulisi olla valmiita marraskuuhun 2016 mennessä.
Lue lisää nimikkeestä Call for Papers: Lähikuva 1/2017, Ilmaisu & estetiikkaPohjoismainen elokuva on saanut viime vuosina runsaasti huomiota niin mediassa kuin elokuvatutkimuksessakin. Monessa maassa pohjoismaisuus on tänä päivänä lupaus sisällöstä, jopa elokuvan laadun tae. Tilanne oli edeltävän kerran tällainen mykkäkaudella. Koska pohjoismainen elokuva kiinnostaa kansainvälisesti, huomattavat tiedekustantajat julkaisevat aiheesta niin monografioita kuin artikkelikokoelmiakin. Tästä huolimatta Suomessa on kiinnitetty verrattain vähän huomiota siihen, että Pohjoismaiden välisen vuorovaikutuksen tuloksena on syntynyt geokulttuurinen alue, jonka elokuvakulttuurissa on myös yhteisiä piirteitä.
Lähikuva-lehden tuleva teemanumero nostaa esille pohjoismaista elokuvaa käsitteleviä artikkeleita sekä teemaan liittyviä katsauksia, raportteja, haastatteluja ja kirja-arvosteluja.
Numeroon haetaan tekstejä, jotka käsittelevät jotakin seuraavista aihealueista suhteessa kahteen tai useampaan Pohjoismaahan:
- Pohjoismaisen elokuvan estetiikka
- Pohjoismaisen elokuvan teemat (luonto, rikos, erotiikka jne.)
- Pohjoismaiset elokuvailmiöt
- Pohjoismaiset yhteistuotantoelokuvat
- Pohjoismaisen elokuvan historia
- Pohjoismaisen elokuvan kaanon
- Pohjoismaisen elokuvan genret
- Pohjoismaisen elokuvan suhde muihin taiteisiin
- Pohjoismaat pohjoismaisten elokuvien tarinoissa
- Pohjoismaiset elokuvantekijät (näyttelijät, ohjaajat, kuvaajat jne.)
- Pohjoismainen elokuva ja hyvinvointivaltio
- Pohjoismainen elokuva ja katsojat
- Pohjoismaisen elokuvan vastaanotto maailmalla
- Pohjoismaisen elokuvan vaikutus maailman elokuvaan
Pyydämme lähettämään numeroon tarjottavien artikkeleiden lyhyet abstraktit (max. yksi liuska) elokuun 31. päivään mennessä teemanumeron toimittajille Tommi Römpötille (tomrom@utu.fi) ja Jaakko Seppälälle (jaakko.i.seppala@helsinki.fi). Numeroon hyväksyttyjen artikkeleiden lopullinen palautuspäivä on joulukuussa 2016. Teemanumero ilmestyy Lähikuvan toisena numerona kesällä 2017.
Terveisin numeron toimittajat,
Tommi Römpötti ja Jaakko Seppälä
Lähikuva on elokuvan ja mediakulttuurin tutkimukseen keskittynyt tieteellinen aikakauslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sitä julkaisee Lähikuva-yhdistys.
