Arkistot

• 

  Teematon numero

  Vol 37 Nro 4 (2024)

  Lähikuva 4/2024 antaa tilaa ajankohtaisille näkökulmille audiovisuaalisen kulttuurin tutkimukseen. Numeron tutkimusartikkelit käsittelevät aiheita ylirajaisesta muistista podcastien aistimellisuuteen ja nuorten osallisuuden lisäämiseen elokuvanteon keinoin. Lisäksi julkaistaan Helsingin yliopistossa audiovisuaalisen kulttuurin professorina aloittaneen Ilona Hongiston juhlaluento ”Audiovisuaalisuus pinnan alla” sekä Oulun yliopistossa elokuvatutkimuksesta väitelleen Aino A. T. Isojärven lektio Disney-animaatioiden isähahmojen kulttuurihistoriasta. Haastattelussa nostetaan esille yksi harvoin tutkimuksessa esiin pääsevä mediatyön ammattiryhmä, kun Zoe Burtsow kertoo maskeeraajan työn muutoksista televisiossa 40 vuoden aikana.

  Numeron 4/2024 vastaavat toimittajat: Maiju Kannisto ja Mari Pajala

• 

  Sota

  Vol 37 Nro 2-3 (2024)

  Lähikuvan teemanumero 2–3/2024 keskittyy sotaan, sen luonteeseen, muutoksiin, audiovisuaalisiin kuvauksiin ja välittymiseen. Numeron kansikuva, jossa pinnalle nousseen yhdysvaltalaisen sukellusveneen tähystäjä tarkkailee toisen maailmansodan aikana horisonttia ja ilmatilaa mahdollisten uhkien varalta, kuvaa sitä, miten tarvitsemme teknologioiden – medioiden – välittämää tietoa suoraan ihmissilmälle välittymättömien näkökulmien saamiseksi varsinkin kriisien aikaan. Olemme riippuvaisia medioista nähdäksemme kauemmas. Tarvitsemme lisäksi asiantuntijoiden ja tutkijoiden analyyseja siitä, mitä mediat tietoisesti tai tiedostamattaan meille välittävät. Tässä Lähikuvan teemanumerossa on kyse juuri tästä – moninäkökulmaisesta tutkimuksesta sodan tapahtumiin ja niiden välittymiseen niin nykyhetkessä kuin historiassa, erilaisten medioiden tuottamina, eri sodista.

  Numeron 2-3/2024 vastaavat toimittajat: Riina Haanpää, Simo Laakkonen, Rami Mähkä ja Marika Österlund

• 

  Yle - näkökulmia 100 vuoteen

  Vol 37 Nro 1 (2024)

  Yleisradio tulee sadan vuoden ikään vuonna 2026. Yhtiötä ja sen ohjelmistoa on tutkittu paljon, mutta monia katveita löytyy edelleen. Uudelle tutkimustiedolle on tarvetta etenkin nyt, kun yleisradioyhtiöiden merkitystä, rahoitusta ja tehtäviä arvioidaan kriittisesti. Millaisena Yle siirtyy uudelle vuosisadalle? Miten Yle onnistuu julkisen palvelun median tehtävässään uusilla tavoilla?
  
  Lähikuvan Yle-teemanumero tuo esiin uusia tutkimusnäkökulmia. Kirjoituskutsu tuotti ennen kaikkea 2000-lukua käsitteleviä artikkeleita, mutta mukana on myös yksi radion ensimmäisiin vuosikymmeniin sijoittuva tutkimus Sibeliuksen ja Yleisradion suhteesta. 2000-luvun Yleisradiota tutkittaessa haastattelujen, muistitiedon ja etnografisen havainnoinnin merkitys korostuu. Tämä näkyy teemanumeron artikkeleissa, joissa tarkastellaan monialustaista ohjelmatuotantoa. Yleläisten äänikin on edustettuna kahdessa tekstissä, joissa luodaan kaarta Ylen ohjelmiston muutoksesta 2000-luvulla. Merkittävänä tuloksena on, että Yleisradion tarjonnan monimuotoisuus on heikentynyt ja etenkin kulttuuriohjelmat kärsivät lajikadosta.

  Numeron 1/2024 vastaavat toimittajat: Maiju Kannisto & Reetta Hänninen

• 

  Jalkapallo ja media

  Vol 36 Nro 3-4 (2023)

  Jalkapallo on paitsi maailman seuratuin urheilulaji myös akateemisen tutkimuksen ja tietokirjallisuuden suosikkikohde. Audiovisuaaliseen mediaan keskittyneen Lähikuvan kannalta jalkapallon kiinnostavuus liittyy tapoihin, joilla jalkapallo, media ja mediateknologia ovat kietoutuneet yhteen.

  Varsinaisen televisioinnin lisäksi audiovisuaalinen teknologia on tullut yhä enemmän osaksi pelitapahtumia ja kokemusta stadioneilla. Jättiscreenit antavat katsomossa oleville eräänlaisen hybridikokemuksen. Huippunopeisiin kameroihin perustuva maaliviivateknologia löi läpi kymmenkunta vuotta sitten, ja jonkinlaisen hyväksynnän lienee saanut myös VAR eli videoavusteinen tuomarointi.

  Teemanumeron tekstit muodostavat kokonaisuuden, jossa tarkastellaan teknologian tuomia muutoksia tuomarointiin, fanien suhtautumista joukkueissa ja otteluissa tapahtuneisiin muutoksiin, jalkapallojournalismin konventioita, sosiaalisen median käyttöä sekä fanien ottelutapahtumissa ja niiden ympärillä laulamia lauluja.

  Numeron 3-4/2023 vastaavat toimittajat: Kimmo Laine & Tommi Römpötti

• 

  Rakkaus

  Vol 36 Nro 2 (2023)

  Merkittävä osa audiovisuaalisista teoksista käsittelee jollain tavoin rakkautta. Halusimme Lähikuvassa tarkastella, millaisten tutkimuksellisten näkökulmien kautta rakkautta voidaan lähestyä. Mitä merkityksiä ja tulkintoja rakkaudelle annetaan audiovisuaalisissa teoksissa? Miten on haastettu ihmiskeskeistä rakkautta – miten muita elollisia olentoja tai elottomia asioita rakastetaan? Entä miten voi rakkaus elokuvaa kohtaan?

  Rakkaus-teemanumero antaa näihin kysymyksiin moninaisia vastauksia. Lehden artikkelit ja katsaukset käsittelevät rakkautta luontoa kohtaan, eri taiteenlajeihin kohdistuvaa rakkautta ja ambivalenttia romanttista rakkautta.

  Numeron 2/2023 vastaavat toimittajat: Maiju Kannisto ja Mari Pajala

• 

  Hyvinvoinnin teknologiat

  Vol 36 Nro 1 (2023)

  Niin perinteiset kuin uudet mediat muokkaavat ja välittävät monin tavoin käsityksiä terveydestä ja hyvinvoinnista. Biopolitiikkaa ei tuoteta vain poliittisissa puheissa, terveys-, kauneus- ja urheilulehtien sivuilla ja hyvinvointiin liittyvien palvelujen markkinoinnissa. Yhtä lailla biopolitiikkaa ja ”hyvinvoivia kansalaisia” tuotetaan erilaisissa audiovisuaalisissa esityksissä, jotka saattavat olla osa hyvinvointimarkkinoinnin koneistoja tai jotka omalta osaltaan osallistuvat näistä aihepiireistä keskusteluun. Lähikuvan teemanumero ”Hyvinvoinnin teknologiat” pureutuu tähän audiovisuaalisen median, terveyden ja hyvinvoinnin väliseen suhteeseen. 

  Numeron 1/2023 vastaavat toimittajat: Outi Hakola ja Antti Lindfors

• 

  Suomalainen elokuva, modernisaatio ja digitaalinen tutkimus

  Vol 35 Nro 4 (2022)

  Digitaaliset ihmistieteet ovat 2000-luvulla haastaneet kulttuurintutkimusta ja sen menetelmiä. Samalla ne ovat avanneet uusia mahdollisuuksia tutkimukselle, kun digitoituja kulttuuriperintöaineistoja on voinut louhia ja analysoida uusin keinoin.

  Lähikuva-lehden erikoisnumerossa käsitellään sitä, mitä koneellinen tutkimus voi tuoda elokuvan ja median tutkimukseen. Lehden artikkelit perustuvat Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Movie Making Finland: Finnish fiction films as audiovisual big data, 1907–2017 (MoMaF) tehtyyn työhön.

  Numeron 4/2022 vastaavat toimittajat: Tommi Römpötti ja Hannu Salmi

• 

  Mediaväkivallan monet muodot

  Vol 35 Nro 3 (2022)

  Väkivalta on ollut osa audiovisuaalista kulttuuria sen alkuajoista saakka. Samalla väkivallan representaatiot ovat herättäneet kuohuntaa, ja niiden vaikutuksista on syvään juurtuneita oletuksia.
  
  Lähikuvan teemanumerossa audiovisuaalisten medioiden ja alustojen väkivaltaisia representaatioita ja diskursseja tarkastellaan eri kulmista. Tutkimusartikkeleissa ja näkökulmaesseissä keskitytään erityisesti väkivallan esittämisen tapoihin ja siihen, mitä eri tavoin esitetty mediaväkivalta tekee tai mitä sillä tehdään. Vaikka tarkasteltu väkivalta on pääsääntöisesti symbolista, se risteää teksteissä myös muiden väkivallan muotojen kanssa ja suhteutuu eri tavoin sekä rakenteelliseen että fyysiseen väkivaltaan.
  
  Kirjoittajat tarkastelevat mediaväkivaltaa haavoittavana mutta myös korjaavana, väkivallan esittämisen konventioita haastavana. Tarkastellut mediat, aineistot ja alustat ovat moninaisia, ja niiden sisällöt vaihtelevat fiktiosta somen väkivaltaiseen vihapuheeseen.
  
  Numeron 3/2022 vastaavat toimittajat: Aino-Kaisa Koistinen ja Heidi Kosonen

• 

  Ihmisen ja luonnon suhde

  Vol 35 Nro 1-2 (2022)

  Ympäristö- ja luontoteemat nousivat elokuvatutkijoiden kiinnostuksen kohteiksi isommin vuoden 2010 tienoilla ekokriittisen tutkimusotteen myötä. Lähikuvan vuoden 2014 ensimmäinen numero osallistui tähän keskusteluun teemalla ”Mediamaisemia: Audiovisuaalinen kulttuuri ja ekokritiikki”.
  
  Posthumanismin, kriittisen eläintutkimuksen ja humanistisen ympäristötutkimuksen myötä keskustelu on saanut uusia kierroksia ja tasoja. Tähän historialliseen hetkeen ajoittuu Lähikuvan kaksoisnumero 1–2/2022 ”Ihmisen ja luonnon suhde”, jonka otsikon tulisi tarkalleen ottaen olla tietysti ”Ihmisen ja muun luonnon suhde”, sillä lähtökohtana on ajatus ihmisenkin kuulumisesta luontoon.
  
  Teemanumeron sato on ajatuksia herättävä ja monipuolinen niin aineistojen, aiheiden kuin lähestymistapojen osalta. Aineistona on käytetty elokuvia, videoteoksia, äänitaidetta, Instagram- ja Twitter-julkaisuja sekä verkkouutisia ja analyysimenetelminä muun muassa sisällönanalyysiä, vastaanottotutkimusta ja taiteellista tutkimusta. Numeron kirjoittajat ovat myös inspiroituneet huomioimaan eri aisteja aineistojen valinnassa ja näkökulmissa.

  Numeron 1-2/2022 vastaavat toimittajat: Kaisa Hiltunen ja Minna Rainio

• 

  Näkökulmia suomalaisuuksiin ja audiovisuaaliseen kulttuuriin

  Vol 34 Nro 4 (2021)

  Vuoden 2021 viimeinen Lähikuvan numero tarjoaa näkökulmia suomalaisuuksien esityksiin audiovisuaalisessa kulttuurissa. Suomalaisuuden kulttuuriset representaatiot näyttävät vähitellen monipuolistuvan, ja paitsi että suomalaisuus näyttää olevan yhä laajempi käsite myös alustat, joilla sitä kuvataan, ovat moninaistuneet. Aiempina vuosina käsiteltyihin aiheisiin palataan uusien aineistojen ja erilaisten näkökulmien myötä.

  Numeron 4/2021 vastaavat toimittajat: Kaisa Hiltunen, Kaisu Hynnä-Granberg ja Miina Kaartinen

• 

  Teematon numero

  Vol 34 Nro 2-3 (2021)

  Lähikuvaa on toimitettu pitkään pääasiassa teema-ajattelun pohjalta. Viime aikoina lehdelle on kuitenkin tarjottu runsaasti tekstejä teemojen ulkopuolelta, ja päätimme koota niistä teemavapaan kaksoisnumeron.
  Numerosta käy selväksi, että Lähikuva on monia eri tieteenaloja edustavien tutkijoiden yhteinen foorumi, aidosti monitieteinen tiedejulkaisu. Elokuva- ja mediatutkimus on lähtökohtaisesti monitieteistä, ja nykyisin esimerkiksi sosiaalisen median tutkimuksen myötä ala laajenee entisestään.
  
  Lehdessä on sekä filosofis-teoreettisia tekstejä että empirialähtöisiä tutkimuksia, niin elokuva-analyysejä, televisio- kuin sometutkimusta. Teksteissä käsitellään toisaalta tämän hetken ilmiöitä, kuten sosiaalisen median käytäntöjä ja nordic noiria, ja toisaalta paneudutaan median historiaan. Tarjolla on näkökulmia aiheisiin, kuten showpainiin ja itsemurhien elokuvarepresentaatioihin, joista ei ole aiemmin tutkimusta suomeksi juuri julkaistu.

  Numeron 2-3/2021 vastaavat toimittajat: Kaisa Hiltunen ja Miina Kaartinen

• 

  Euroviisut ja audiovisuaalisten esityskäytäntöjen murros

  Vol 34 Nro 1 (2021)

  Vuonna 2021 on kulunut 60 vuotta siitä, kun Yleisradio lähetti ensimmäisen kilpailijansa Eurovision laulukilpailuun. Euroopan yleisradioliitto (EBU) oli perustanut laulukilpailun viisi vuotta aiemmin yhteisohjelmaksi Eurovisio-ohjelmanvaihtoverkkoaan varten.

  Tutkimuskohteena Eurovision laulukilpailu edellyttää monitieteisyyttä. Lähikuvan teemanumerossa ”Euroviisut ja audiovisuaalisten esityskäytäntöjen murros” painottuvat mediatutkimuksen, musiikkitieteen, historian ja sukupuolentutkimuksen näkökulmat.

  Teemanumero paneutuu euroviisuesitysten historiaan ja murroskohtiin. Artikkelit hahmottelevat yhtäältä historiallisia kehityslinjoja euroviisuesitysten audiovisuaalisessa esillepanossa, toisaalta analysoivat, miten esityksiä on rakennettu tiettynä ajankohtana. Kokonaisuutena numero korostaa, että euroviisuesitysten tarkastelussa on tärkeää huomioida niin televisuaaliset kuin musiikilliset elementit.

  Numeron 1/2021 vastaavat toimittajat: Pertti Grönholm, Yrjö Heinonen ja Mari Pajala

• 

  Politiikka ja populaarikulttuuri

  Vol 33 Nro 3-4 (2020)

  Populaarikulttuuri sisältää runsaasti erilaisia ideologisia ja poliittisia, toisinaan jopa suoran propagandistisia, kertomusmalleja ja maailmankuvia. Populaarikulttuurin ja politiikan yhteen kietoutuminen on moniulotteinen ja kiehtova aihe, joka innoitti tutkijoita pohtimaan asiaa uusimmassa Lähikuvassa kaksoisnumeron verran. Tuhdin tuplanumeron yhdeksän vertaisarvioitua tutkimusartikkelia tarjoavat näkökulmia siihen, miten eri tavoin poliittisuutta voi tunnistaa populaarikulttuurista.

  Numeron 3-4/2020 vastaavat toimittajat: Outi Hakola, Janne Salminen ja Oscar Winberg

• 

  Pohjoinen

  Vol 33 Nro 2 (2020)

  Elokuvat ja televisio-ohjelmat ovat vuosikymmenten ajan muokanneet käsityksiämme pohjoisesta toistamalla stereotyyppistä kuvastoa pohjoisen alkukantaisista asukkaista, hurjista seikkailuista ja arktisesta hysteriasta. Tämä on vaikuttanut merkittävästi käsityksiin pohjoisesta, ja asian ongelmallisuuteen on herätty ainakin tutkijoiden parissa laajemmin vasta 2000-luvun puolella. Lähikuvan teemanumeron artikkeleissa pohjoista käsitellään pääasiassa Suomen kontekstissa, mutta myös laajemmassa pohjoismaisessa yhteydessä, osana pohjoista estetiikkaa.

  Numeron 2/2020 vastaavat toimittajat: Kaisa Hiltunen ja Niina Oisalo

• 

  Konepuhe ja puhuvat koneet

  Vol 33 Nro 1 (2020)

  Tällä hetkellä yksi keskeisistä teknologisen toimijuuden tulevaisuuskuvista liittyy puhuvaan ja puhetta ymmärtävään koneeseen sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen äänellisiin muotoihin. Lähikuvan teemanumerossa ”Konepuhe ja puhuvat koneet” tarkastellaan ihmisen ja koneen vuorovaikutukseen liittyviä kulttuuri-ilmiöitä, kuten sitä, miten puhuvia koneita ja tekoälyä on pohdittu ja ennakoitu esimerkiksi elokuvissa ja sosiaalisen median alustoilla. Teemaa lähestytään monipuolisesti niin reaalisen kuin kuvitellunkin tekniikan osalta.

  Numeron 1/2020 vastaavat toimittajat: Tanja Sihvonen, Pertti Grönholm ja Kimi Kärki

• 

  Imperialismi

  Vol 32 Nro 4 (2019)

  Numeron teemana on imperialismi. Emme yritä luoda imperialismista kokonaiskuvaa tai edes määritellä sitä. Sen sijaan numeron artikkelit ovat näkökulmia imperialismiin ja sellaisenaan osallistuvat teemasta käytäviin keskusteluihin yhden tutkimusartikkelin ja kolmen katsausartikkelin voimalla.

  Numeron 4/2019 vastaavat toimittajat: Rami Mähkä ja Kaisa Hiltunen

• 

  Pelikulttuurit

  Vol 32 Nro 3 (2019)

  Lähikuvan vuoden kolmannen numeron aiheena ovat pelikulttuurit. Ei ole sattumaa, tai pikemminkin on paljon kertovaa, että monipuolisista aiheistaan ja näkökulmistaan huolimatta artikkelit käsittelevät digitaalista pelaamista. Sitä tutkitaan Suomessa – muun pelaamisen ohella – runsaasti, monitieteisesti ja kansainvälisesti, mistä kertovat myös teemanumeron artikkelit.

   

  Numeron 3/2019 vastaava toimittaja: Rami Mähkä

• 

  Musiikki

  Vol 32 Nro 2 (2019)

  Elokuvamusiikin ja erilaisten musiikillisten esitysten arvostuksesta kertoo myös tutkimuskohteeksi valikoituminen. Lähikuvan musiikki-teemanumeron tekstit viestivät siitä, mitä tällä hetkellä Suomessa pidetään relevanttina tutkimuskohteena musiikin ja liikkuvan kuvan suhteessa. Rock- tai countrymusiikki, televisiosarjat ja musiikkivideot eivät vielä jokunen vuosikymmen sitten olisi välttämättä olleet itsestään selvästi tällaisen tutkimuksen keskiössä – imitaatioartisteista, naissäveltäjistä ja Timo Koivusalosta puhumattakaan.

  Numeron 2/2019 vastaavat toimittajat: Ira Österberg ja Taneli Hiltunen

• 

  Totalitarismi, taide, kokemus

  Vol 32 Nro 1 (2019)

  Lähikuvan teemanumeron artikkeleissa ja katsauksissa valotetaan kaistaleita kokemuksen tutkimuksen laaja-alaiselta kentältä. Teksteissä tartutaan ajankohtaisesti tärkeisiin teemoihin ja käsitteisiin. Näitä ovat muiden muassa median käsittäminen esityskanavan ohella teknologiana, tekstien kertovuus ja vaikutus kokemuksiin sekä kehon tunnerekistereihin, medianäkyvyyden merkitys valtiopropagandassa, tuotannon ja vastaanoton väliset merkityskamppailut, kaupunki- ja mediatilojen toisiinsa kietoutuminen tapahtumien tuottamisessa ja populaarikulttuurin esitysten lumo sekä toisto ja kierrätys.

  Numeron 1/2019 vastaavat toimittajat: Sami Kolamo, Jani Vuolteenaho ja Mia Öhman

• 

  Mediateollisuus

  Vol 31 Nro 4 (2018)

  Lähikuvan mediateollisuus-numero on osaltaan määrittelemässä ja vakiinnuttamassa mediateollisuuden tutkimusalaa Suomeen. Teollisuuden näkökulmaa korostettaessa on kuitenkin tärkeää huomata, että mediateollisuus eroaa muista teollisuudenaloista merkittävästi. Media ei tuota vain tuotteita kulutettavaksi, vaan on myös tärkeä tiedon lähde, viihdyke ja kansalaisia yhdistävä väline, jolla on huomattava merkitys demokraattisessa yhteiskunnassa.

  Numeron 4/2018 vastaavat toimittajat: Maiju Kannisto ja Rami Mähkä

• 

  Affektiivinen some

  Vol 31 Nro 3 (2018)

  Sosiaalisen median keskusteluissa tunteilla on keskeinen sija. Tunnereaktiot, aina ärtymyksestä sympatiaan ja koukkuun jäämisestä tylsistymiseen, kuuluvat olennaisesti sosiaalisen median kohtaamisiin. Lähikuva lähestyy sosiaalisen median ilmiöitä affektin käsitteen kautta. Erikoisnumerossa osallistutaan keskusteluun affektin merkityksistä analysoimalla trollausta, verkkokeskustelun tunneintensiteettejä, affektiivista mainontaa, selfieitä ja e-urheilua.

  Numeron 3/2018 vastaavat toimittajat: Kaisu Hynnä ja Mari Lehto

• 

  Mediakasvatus

  Vol 31 Nro 2 (2018)

  Lähikuvan numeron 2/2018 teema on mediakasvatus. Teemanumerossa mediakasvatukseen liittyvä tutkimus näyttäytyy ennen kaikkea monitieteisenä ja -alaisena kenttänä, jossa monenlaista mediaa tarkastellaan kasvatuksellisen viitekehyksen läpi. Mediakasvatusta itsessään, an sich, ei empiirisen aineiston valossa juurikaan numeron teksteissä käsitellä. Pikemminkin lehden tekstit paneutuvat mediaan, mediakulttuuriin tai mediakulttuuristen ilmiöiden ja asioiden tarkasteluun kasvun, kasvatuksen tai kasvattavuuden näkökulmasta.

  Numeron 2/2018 vastaavat toimittajat: Marjo Kovanen ja Sanna Spišák

• 

  Suomi 1918

  Vol 31 Nro 1 (2018)

  Numeron 1/2018 ajankohtaisena teemana on ”Suomi 1918”. Aihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun keväällä 1918 käydystä sisällissodasta on kulunut sata vuotta, ja Suomen itsenäisyyden ajan traagisin tapahtuma on runsaan yksityisen ja julkisen muistelun sekä paikoin kiivaiden debattien kohteena. Erityishuomion kohteena on suomalainen elokuva, niin dokumentti- kuin fiktioelokuva, joilla molemmilla on ollut suuri vaikutus siihen, millaisena ihmiset käsittävät Suomen sisällissodan.

  Numeron 1/2018 vastaava toimittaja: Rami Mähkä

• 

  Elokuvateorian ulottuvuudet

  Vol 30 Nro 4 (2017)

  Elokuvateorian ulottuvuuksia tarkasteleva teemanumero tarjoaa erilaisia näkökulmia siihen, mitä elokuva potentiaalisesti voi olla tai miten sitä voidaan tehdä, katsoa ja tulkita toisella tavalla. Elokuva voi avata uusia näkökulmia maailman, ajallisuuden ja subjektiviteetin filosofiseen tarkasteluun. Se voi olla vaikuttamisen väline tai tuoda todellisuudesta esiin ulottuvuuksia, jotka muutoin jäisivät näkemättä. Sillä voidaan tutkia ja kommentoida toisia elokuvia tai nähdä asioita toisella tavalla. Se voi olla myös käytännöllinen apuväline, jonka avulla voi tutkia omaa identiteettiään tai oppia uusia asioita maailmasta. Sanalla sanoen elokuva ja elokuvateorioiden paljous voivat avata uusia teitä ajattelulle.

  Numeron 4/2017 vastaavat toimittajat:

  Antti Pönni ja Tytti Rantanen

• 

  Marginaalien Suomi

  Vol 30 Nro 3 (2017)

  Suomi 100 -teema on levittäytynyt kaikkiin kuviteltavissa oleviin, ja hyvin mielikuvituksellisiinkin, yhteyksiin. Myös Lähikuva kantaa oman kortensa kekoon ja vuoden kolmas numero keskittyy suomalaisuuteen. Päädyimme kysymään, mikä on sellaista suomalaisuutta, jota syystä tai toisesta asetetaan marginaaliseen rooliin, ja miten audiovisuaalisessa kulttuurissa on käsitelty, tuotettu tai kyseenalaistettu marginaalisuutta.