• Affektiivinen some
    Vol 31 Nro 3 (2018)

    Sosiaalisen median keskusteluissa tunteilla on keskeinen sija. Tunnereaktiot, aina ärtymyksestä sympatiaan ja koukkuun jäämisestä tylsistymiseen, kuuluvat olennaisesti sosiaalisen median kohtaamisiin. Lähikuva lähestyy sosiaalisen median ilmiöitä affektin käsitteen kautta. Erikoisnumerossa osallistutaan keskusteluun affektin merkityksistä analysoimalla trollausta, verkkokeskustelun tunneintensiteettejä, affektiivista mainontaa, selfieitä ja e-urheilua.

    Numeron 3/2018 vastaavat toimittajat: Kaisu Hynnä ja Mari Lehto

  • Mediakasvatus
    Vol 31 Nro 2 (2018)

    Lähikuvan numeron 2/2018 teema on mediakasvatus. Teemanumerossa mediakasvatukseen liittyvä tutkimus näyttäytyy ennen kaikkea monitieteisenä ja -alaisena kenttänä, jossa monenlaista mediaa tarkastellaan kasvatuksellisen viitekehyksen läpi. Mediakasvatusta itsessään, an sich, ei empiirisen aineiston valossa juurikaan numeron teksteissä käsitellä. Pikemminkin lehden tekstit paneutuvat mediaan, mediakulttuuriin tai mediakulttuuristen ilmiöiden ja asioiden tarkasteluun kasvun, kasvatuksen tai kasvattavuuden näkökulmasta.

    Numeron 2/2018 vastaavat toimittajat: Marjo Kovanen ja Sanna Spišák

  • Suomi 1918
    Vol 31 Nro 1 (2018)

    Numeron 1/2018 ajankohtaisena teemana on ”Suomi 1918”. Aihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun keväällä 1918 käydystä sisällissodasta on kulunut sata vuotta, ja Suomen itsenäisyyden ajan traagisin tapahtuma on runsaan yksityisen ja julkisen muistelun sekä paikoin kiivaiden debattien kohteena. Erityishuomion kohteena on suomalainen elokuva, niin dokumentti- kuin fiktioelokuva, joilla molemmilla on ollut suuri vaikutus siihen, millaisena ihmiset käsittävät Suomen sisällissodan.

    Numeron 1/2018 vastaava toimittaja: Rami Mähkä

  • Elokuvateorian ulottuvuudet
    Vol 30 Nro 4 (2017)

    Elokuvateorian ulottuvuuksia tarkasteleva teemanumero tarjoaa erilaisia näkökulmia siihen, mitä elokuva potentiaalisesti voi olla tai miten sitä voidaan tehdä, katsoa ja tulkita toisella tavalla. Elokuva voi avata uusia näkökulmia maailman, ajallisuuden ja subjektiviteetin filosofiseen tarkasteluun. Se voi olla vaikuttamisen väline tai tuoda todellisuudesta esiin ulottuvuuksia, jotka muutoin jäisivät näkemättä. Sillä voidaan tutkia ja kommentoida toisia elokuvia tai nähdä asioita toisella tavalla. Se voi olla myös käytännöllinen apuväline, jonka avulla voi tutkia omaa identiteettiään tai oppia uusia asioita maailmasta. Sanalla sanoen elokuva ja elokuvateorioiden paljous voivat avata uusia teitä ajattelulle.

    Numeron 4/2017 vastaavat toimittajat:

    Antti Pönni ja Tytti Rantanen

  • Marginaalien Suomi
    Vol 30 Nro 3 (2017)

    Suomi 100 -teema on levittäytynyt kaikkiin kuviteltavissa oleviin, ja hyvin mielikuvituksellisiinkin, yhteyksiin. Myös Lähikuva kantaa oman kortensa kekoon ja vuoden kolmas numero keskittyy suomalaisuuteen. Päädyimme kysymään, mikä on sellaista suomalaisuutta, jota syystä tai toisesta asetetaan marginaaliseen rooliin, ja miten audiovisuaalisessa kulttuurissa on käsitelty, tuotettu tai kyseenalaistettu marginaalisuutta.

  • Pohjoismainen elokuva
    Vol 30 Nro 2 (2017)

    Pohjolan nykyelokuva kytkeytyy monin tavoin aikansa elokuvallisiin, kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin virtauksiin. Teemanumero korostaa niin pohjoismaisen nykyelokuvan rikkautta kuin pohjoismaisen elokuvan käsitteen hyödyllisyyttä.

     

    Numeron 2/2017 vastaavat toimittajat:

    Tommi Römpötti ja Jaakko Seppälä

  • Estetiikka ja ilmaisu: tyyli, ilmaisu ja kokeellisuus elokuvassa ja elokuvatutkimuksessa
    Vol 30 Nro 1 (2017)

    Ilmaisu, estetiikka ja tyyli ovat monella tapaa elokuvataiteen ehdottomassa ytimessä. Tästä huolimatta, esimerkiksi elokuvataiteen opetuksessa, edellä mainitut osa-alueet hautautuvat helposti taka-alalle teknisen osaamisen ja ammattilaisuuden hallitessa keskusteluita. Sama koskee elokuvaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ja akateemista lehtikirjoittelua, miksei päiväkritiikkiäkin. Tässä numerossa halusimme antaa äänen muodon, ilmaisun ja estetiikan merkitysten pohdinnoille elokuvan tekemisessä ja elokuvan tutkimuksessa.

    Numeron 1/2017 vastaavat toimittajat:
    Outi Hakola ja Satu Kyösola

     

  • Kuuluminen: maahanmuutto, luokka, eläin, postkoloniaali
    Vol 29 Nro 4 (2016)

    Numero paneutuu kuulumisen (engl. belonging) monimuotoiseen tematiikkaan ja avaa näkökulmia siihen, miten kuulumisen kysymyksiä ja siihen kietoutuvia teemoja voi tarkastella elokuvan ja audiovisuaalisen kulttuurin tutkimuksessa.

    Numeron 4/2016 vastaavat toimittajat:
    Kaisa Hiltunen ja Niina Oisalo

  • Moniääninen kerronta
    Vol 29 Nro 3 (2016)

    Erilaiset tarinat, tunnelmat ja tulkinnat kuljettavat yleisöjään paikasta ja ajasta toiseen. Erilaisilla kerronnallisilla ratkaisuilla voidaan kuitenkin haastaa yksioikoisia ja helposti jaettavia tulkintoja. Lähikuvan vuoden 2016 kolmannen numeron tutkimusartikkeleissa peilataankin kerronnan moninaisuuden vaikutusta erilaisten tulkintojen herättämiseen ja ristiriitaisten yleisösuhteiden muotoutumiseen.

    Numeron 3/2016 vastaavat toimittajat:
    Lähikuvan toimituskunta

  • Lähikuvassa Kekkonen
    Vol 29 Nro 2 (2016)

    Presidentti Urho Kaleva Kekkosen kuolemasta tulee tänä syksynä 30 vuotta. Kekkonen hallitsi Suomea neljännesvuosisadan ajan. Monille hän oli synonyymi sanalle presidentti. Tässä Kekkoselle omistetussa erikoisnumerossa suuntaamme katseen Kekkosen johtajuuteen mediakulttuurin ja mediahistorian näkökulmista.

    Numeron 2/2016 vastaavat toimittajat:
    Johanna Sumiala ja Lotta Lounasmeri

  • Konservatiivisuus
    Vol 29 Nro 1 (2016)

    Konservatismin käsittely yleisesti on jälleen ajankohtaista, kun konservatiiviset arvot ovat nousseet selkeästi pintaan nykyisissä niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä politiikan suuntauksissa ja niihin liittyvissä poliittisissa keskusteluissa. Tämän numeron tutkimusartikkelit pohtivat historiallisten esimerkkien avulla, mitä konservatiivisuus oikeastaan tarkoittaa tai pitää sisällään.

    Numeron 1/2016 vastaavat toimittajat:
    Maiju Kannisto ja Rami Mähkä