Avaran luonnon aromit
Abstrakti
Kohdistan huomioni siihen, miten hajut ja haistaminen esitetään audiovisuaalisissa luontodokumenteissa. Pyrin metodologiseen kehittelyyn yksittäisten esimerkkien avulla. Aineistona käytän Yleisradion ohjelmaa Avara luonto ja sen osasarjaa Villeiksi syntyneet.
Luontodokumentit ovat yleensä tarkoin suunniteltuja, mutta oletus niiden dokumentaarisesta luonteesta tekee niistä otollisia representaatio- ja ideologia-analyysin kohteita: millaisia arvoja ne edustavat ja rakentavat esitystavoillaan oletetun totuudenmukaisuutensa perusteella? Täten analyysini kohdistuu hajuihin ja haistamiseen osana luontodokumenteissa esitettyjä kertomuksia eläinten toiminnasta sekä keskeisesti siihen, miten hajut kytkeytyvät ihmistoiminnan ”luonnonmukaiseen” sääntelyyn. Metodologisesti analyysini pohjautuu audiovisuaalisen representaation ja mediaation ongelmakenttään. Otteeni on kuitenkin korostetun monimodaalinen: kirjaimellisesti audiovisuaalisten representaatioiden kannalta olennaista on kiinnittää huomiota paitsi haisevia asioita ja haistavia olentoja esittäviin kuviin myös niihin liittyviin ääniin sekä mahdollisiin äänellisen ja kuvallisen sisällön puutteisiin tai ristiriitoihin.
Esimerkkiaineistossa korostuu yhtäältä villieläinten inhimillistetty hajuttomuus sekä toisaalta ihmiskeskeinen oletus näköaistin keskeisyydestä havaintojen ja tietoisuuden perusteena. Aineisto ilmentää myös hajuaistin eriskummallisuutta tai epämiellyttävyyttä painottavaa diskurssia. Näin tavanomaiset ja jopa taantumukselliset käsitykset ihmisyydestä ja moniaistisuudesta vahvistuvat ja normalisoituvat jättämällä ”epäinhimilliset” tai ”eläimelliset” toiminnan muodot ja aistihavainnot sivuun.
Avainsanat: luonto, luontodokumentit, hajut, aistit, eläimet, Avara luonto
Aromas of Nature’s Wide World
I examine how smells and smelling are represented in audiovisual nature documentaries, or wildlife films. I aim at methodological development with the aid of select examples. My research material consists of the nature documentary series Avara luonto (“Nature’s Wide World”) and specifically its subseries Born to be Wild.
Nature documentaries are generally carefully designed, but the assumption of their documentary qualities renders them particularly suitable for analysing representational and ideological undercurrents: what are the values they represent and construct on the basis of their alleged veracity? In my analysis, I concentrate on smells and acts of smelling as part of documentary narratives about animal activity, as well as on how odours become linked to “natural” regulation of human behaviour. Methodologically I build on the problematics of audiovisual representation and mediation, yet my approach is emphatically multimodal: given that as at issue are literally audiovisual representations, it is paramount to pay attention not only to the images about smelly things and smelling creatures, but also to the associated sounds and to possible tensions or contradictions between auditory and visual content.
In my material, the humanised odourlessness of wildlife animals becomes foregrounded, combined with anthropocentric insinuations about seeing as the central sensory basis of perception and knowledge. In addition, the material exhibits the discourse of deeming olfaction either bizarre or unpleasant. This risks perpetuating and normalising conventional and even reactionary conceptions about humanity and multisensory knowledge production by disregarding “inhumane” or “bestial” activities and sensory perceptions.
Keywords: nature, nature documentaries, smells, senses, animals, Avara luonto
