Ei-inhimillisen kertomisesta videoteoksessa Lajienvälisiä kohtaamisia
Abstrakti
Artikkeli käsittelee monilajisesta rinnakkainelosta kaupunkiympäristössä kertovaa Lajienvälisiä kohtaamisia -videoteosta (Todellisuuden tutkimuskeskus 2021). Tein sen yhdessä Matilda Aaltosen kanssa. Teos sisältyy eläimen käsitteellistämisen haasteita tieteissä ja taiteissa tutkivaan monialaiseen Voiko eläintä kertoa? -hankkeeseen, jossa työskentelemme molemmat taiteilijoina. Hankkeessa tutkimme, voiko inhimillisen kokemuksen vierellä olevaa ei-inhimillistä todellisuutta ja eläintä ‘sinällään’ tavoittaa tai kertoa. Pyrimme kohtaamaan ja kertomaan muunlajisia eläimiä teoksessa yksilöinä, kriittisen eläintutkimuksen arvolatautuneen, eläinten oikeuksia puolustavan ja spesismiä purkavan näkökulman mukaisesti.
Kokeellinen videoteos perustuu yritykseen kohdata muunlajisia eläimiä ja ajatella uusiksi suhteitamme kaupungissa asuviin liminaalieläimiin. Liminaalieläimet ovat eläimiä, jotka eivät ole domestikoituneita, mutta eivät myöskään täysin villejä. Eläinten kuvaaminen ja katsominen visuaalisessa kulttuurissa tehdään yleensä niin kutsutun ’ihmiskatseen’ avulla. Yritimme tehdä katseesta kaksisuuntaisen ja lajien välisen. Toteutimme lajien välisiä kohtaamisia toistuvan tehtävän avulla, jonka tarkoitus oli jättää tilaa muiden eläinten toimijuudelle.
Lajienvälisiä kohtaamisia lähestyy kysymyksiä siitä, miten voimme kommunikoida yhdessä ja etsiä uusia tapoja, joiden avulla voimme mahdollistaa muunlajisten ilmaisevan itseään täydemmin omista näkökulmistaan käsin. Filosofi Eva Meijerin mukaan muunlajisilla on omat lajisidonnaiset kielensä. Kun eri lajien edustajat muodostavat yhteyksiä, alkaa syntyä lajien välisiä kulttuurisia normeja samalla, kun tavat luoda merkityksiä kehittyvät.
Avainsanat: posthumanismi, kriittinen eläintutkimus, videotaide, monilajisuus, spesismi
Disclosing non-human animals in the video essay Interspecies Encounters
The article discusses the video work Interspecies Encounters (Reality Research Center, 2021) I made together with Matilda Aaltonen. It is a part of our artistic practice in the multidisciplinary project Can we disclose other animals? – The challenges of conceptualizing animals in sciences and arts. In the project, we aim to unravel the question if it is possible to disclose a non-human animal as such. In Interspecies Encounters we attempted to encounter and disclose non-human animals as individuals (subjects) from the standpoint of Critical Animal Studies (CAS). CAS is a value-laden field of study that promotes animal rights and contests speciesism.
In this experimental video we tried to find new ways for encountering non-human animals and rethinking our relationship with liminal animals – animals that are neither completely wild nor domesticated, instead indicating an in-between status. Looking at animals in visual culture is usually predicated upon the so-called ’human gaze’. We attempted to transform the gaze to become bidirectional between human and non-human animals. Interspecies encounters happened by repeating a performative task, which was to submit to the agency of non-human animals.
Interspecies Encounters video was motivated by questions of how we can communicate together and find new ways to enable the conditions under which non-human animals can express themselves more fully. Philosopher Eva Meijer says that non-human animals have their own species-specific languages, dialects, and cultural traditions. When humans and non-human animals form connections and relationships, cultural norms and meanings begin to form and evolve.
Keywords: posthumanism, critical animal studies, videoart, non-human animals, speciesism
