Elokuvaa apatiaa vastaan
Etnografinen tutkimus kirjallisuusterapian menetelmiä hyödyntävästä nuorten elokuvahankkeesta
Abstrakti
Tässä etnografista osallistuvaa tapaustutkimusta käsittelevässä artikkelissa kuvaamme vuosina 2023–2024 toteutettua Mieletön muuvi -hanketta. Kyseessä oli kirjallisuusterapian menetelmiä käyttävä nuorilähtöinen elokuvaprojekti, jonka tuloksena syntyi Terapian tarpeessa -lyhytelokuva. Hankkeessa nuoret aikuiset, vapaaehtoiset näyttelijät, kaksi kuvaajaa sekä kaksi ryhmänohjaajaa toteuttivat yhdessä lyhytelokuvan.
Suomessa on 2000-luvun alusta lähtien toteutettu lukuisia taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntäviä hankkeita ja tutkimuksia, joista muutamat keskittyvät elokuvakasvatukseen ja muuhun elokuvaa hyödyntävään toimintaan. Näissä tutkimuksissa toistuva tulos on se, että toiminta on vaikuttanut nuoriin positiivisesti ja parantanut nuorten osallisuuden, toimijuuden ja hyvinvoinnin kokemusta. Tutkimusraporteissa ei kuitenkaan useinkaan kuvata toimintaa käytännössä – ongelmia ja niiden ratkaisuja, prosessin käännekohtia tai koettuja onnistumisia ja epäonnistumisia. Siksi pyrimme tässä artikkelissa tarjoamaan lukijalle konkreettisen kuvauksen siitä, mitä hankkeessa teimme, ja antamaan näin eväitä vastaavanlaisen toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen niin nuorille itselleen kuin nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisillekin.
Tutkimus pohjautuu projektin aikana tuotettuun monipuoliseen etnografiseen aineistoon kuten haastatteluihin ja valokuviin. Selvitimme, miten hankkeen osallistujat merkityksellistivät elokuvatyöskentelyä ja omaa osallisuuttaan siinä sekä miten kirjallisuusterapian menetelmiä hyödyntävä nuorilähtöinen elokuvatyöskentely voi edistää ryhmätyötaitojen ja itsetuntemuksen kehittymistä. Pohdimme myös, minkälaisia asioita nuorilähtöisessä elokuvatyöskentelyssä on hyvä huomioida prosessin eri vaiheissa, ja minkälaisia mahdollisia haasteita työskentelyyn voi liittyä.
Tutkimus vahvistaa aiemmassa kotimaisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa saatua tulosta, että taidelähtöiset menetelmät vahvistavat nuoren toimijuuden ja osallisuuden kokemusta. Kirjallisuusterapeuttiset menetelmät todettiin toimivaksi keinoksi ryhmäytymiseen ja omien elämänkokemusten pohjalta syntyneiden kertomusten yhdistämiseen ja etäännyttämiseen yhtenäiseksi tarinaksi. Jatkossa elokuvatyöskentelyä hyödyntävissä hankkeissa on syytä kiinnittää huomiota kuvaus- ja editointiresurssien ja riittävän joustavaan aikatauluun niin, että kaikilla osallistujilla on mahdollisuus harjoitella esimerkiksi kuvaamisen, äänittämisen ja editoinnin taitoja omien voimavarojensa mukaisesti.
Avainsanat: kirjallisuusterapia, taidelähtöiset menetelmät, elokuvakasvatus, etnografinen tutkimus
Film Against Apathy: An Ethnographic Study of a Youth Film Project Utilizing Bibliotherapy Methods
In this article focusing on an ethnographic participatory case study, we describe the Mieletön muuvi -project, conducted in 2023–2024. This project was a youth-driven film project utilizing methods from bibliotherapy, resulting in the Terapian tarpeessa short film. The project brought together young adults, volunteer actors, two cinematographers, and two group facilitators who collectively produced a short film.
Since the early 2000s, numerous projects and studies utilizing art-based methods have been carried out in Finland, some of which focus on film education. A recurring finding in these studies is that such activities have positively impacted young people, enhancing their sense of participation, agency, and well-being. However, research reports often lack practical descriptions of the activities, such as challenges and solutions. Therefore, in this article, we aim to provide readers with a concrete description of what we did in the project, offering insights for planning and organizing similar activities both for young people and professionals working with them.
The research is based on a diverse ethnographic dataset produced during the project, including interviews and photographs. We investigated how the participants of the project ascribed meaning to the filmmaking process and their involvement in it, as well as how youth-driven filmmaking, utilizing bibliotherapeutic methods, can foster the development of teamwork skills and self-awareness. We also reflect on the aspects that should be considered during different stages of the process.
This research reinforces findings from previous national and international studies, indicating that art-based methods strengthen young people’s sense of agency and participation. Bibliotherapeutic methods were found to be an effective tool for group cohesion and for integrating and distancing personal life experiences into a unified narrative. In future projects utilizing filmmaking, attention should be given to filming and editing resources and to ensuring a flexible enough schedule so that all participants could practice skills such as filming, recording, and editing.
Keywords: bibliotherapy, art-based methods, film education, ethnographic research
