Paluu Hoikkaan

Selviytymisen tarinallinen rakentuminen televisiosarjassa Metsolat

  • Miina Kaartinen Tampereen yliopisto

Abstrakti

Televisiosarja Metsolat saavutti aikanaan suuren suosion 1990-luvun Suomessa. Tutkijat selittivät sarjan miljoonayleisöä etenkin sillä, että sen nostalginen maaseutumiljöö puhutteli talouslamasta kärsivää kansaa. Keskustelussa Metsoloita tulkittiin lähinnä symbolisella tasolla, jolloin sarjan sosiaaliset merkitykset jäivät huomioimatta.


Sosiaalityötä ja kulttuurintutkimusta yhdistävä artikkeli palaa Metsoloiden pariin ja avaa uuden näkökulman sen merkityksiin. Huomion keskiössä ovat nyt sarjan poikkeuksellisen monipuoliset vaikeuksien voittamisesta kertovat tarinat eli selviytymistarinat. Kerronnalliseen tutkimusperinteeseen kiinnittyen aineiston selviytymistarinat ymmärretään artikkelissa kulttuurisiksi mallitarinoiksi, joilla on seurauksensa todellisten ihmisten arjelle. Siksi sarjan tarinat tulee myös ottaa vakavasti. Artikkeli keskittyy analyysissään Metsoloiden kahden keskeisen henkilön, Erkki Metsolan ja Risto Metsolan, tarinoihin. Erkin ja Riston selviytymistarinoiden avulla pohditaan, miten selviytymisen ilmiö rakentuu sarjassa ja mistä elementeistä tuo selviytyminen koostuu.


Artikkelin mukaan Metsoloiden selviytymistä ei voida jäljittää vain tiettyyn tarinatyyppiin kuten sankaritarinaan. Sen sijaan sarjan selviytymisessä on kyse jatkuvasta elämänkulun prosessista. Artikkeli tuo esiin kulttuuristen selviytymistarinoiden inhimillisyyden ja osoittaa siten vuosikymmenten takaisen televisiosarjan ajankohtaiset ja universaalit merkitykset.

Osasto
Vertaisarvioidut artikkelit
Julkaistu
loka 26, 2017
Viittaaminen
KAARTINEN, Miina. Paluu Hoikkaan. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu, [S.l.], v. 30, n. 3, p. 46-61, loka. 2017. ISSN 2343-399X. Saatavilla: <https://journal.fi/lahikuva/article/view/66592>. Lainattu: 22 marras. 2017. doi: https://doi.org/10.23994/lk.66592.