Venäjän kääntäjien ja tulkkien kouluttajana 1981–2018

Kirjoittajat

• Hannu Kemppanen Itä-Suomen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.61200/mikael.144964

Avainsanat:

kääntäjänkoulutuksen historia, venäjän kieli, autoetnografinen tutkimus, työelämärelevanssi

Abstrakti

This article describes the history of Russian language translator training from an autoethnographic perspective, bringing out projects that are related to the author's own work tasks and research. The history of the Russian language translator training is viewed in relation to translator training as a whole and to the prevailing social context. The developments that stand out include, first, the practical orientation during the Soviet era with specific focus on trade in the 1980s, and second, the changes after the collapse of the Soviet Union in the 1990s. These changes included an increase in the number of native Russian speakers studying translation, and the setting up of permanent lecturers' positions for native Russian language teachers. More recent history, the 2000s and 2010s, was characterized by administrative reforms, the high number of bilingual students, and the increased relevance of working life in the training. This last development consisted of including various translation projects and an authorized translator's degree as part of the education. The article also examines the developments in translation research from the perspective of Russian. Finally, the changes that have taken place in the work environment of the trainers are discussed.

Lähdeviitteet

Anttikoski, Esa 2004. Joensuun yliopiston Luoteis-Venäjää ja Baltian maita koskevat hankkeet. Hallintoviraston raportteja ja selvityksiä n:o 34. Joensuu: Joensuun yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:952-458-643-6

Becher, Victor 2010. Abandoning the Notion of ”Translation-Inherent” Explicitation: Against a Dogma of Translation Studies. Across Languages and Cultures 11:1, 1–28. https://doi.org/10.1556/Acr.11.2010.1.1

Eskola, Sari 2002. Syntetisoivat rakenteet käännössuomessa: suomennetun kaunokirjallisuuden ominaispiirteiden tarkastelua korpusmenetelmillä. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja n:o 30. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Jantunen, Jarmo H. 2004. Synonymia ja käännössuomi: korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstualisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin erityispiirteisiin. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja n:o 35. Joensuu: Joensuun yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:952-458-479-4

Jänis, Marja 1991. Kirjallisuutta ja teatteriteksti: tutkimus näytelmien kääntämisestä, esimerkkiaineistona Anton Tšehovin Kolmen sisaren suomennokset. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja n:o 12. Joensuu: Joensuu yliopisto.

Jääskeläinen, Riitta 1999. Tapping the Process: An Explorative Study of the Cognitive and Affective Factors Involved in Translating. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja n:o 22. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Kemppanen, Hannu 2008. Avainsanoja ja ideologiaa: käännettyjen ja ei käännettyjen historiatekstien korpuslingvistinen analyysi. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja n:o 51. Joensuun yliopisto: Joensuu.

Kemppanen, Hannu 2012. Kansainvälistä vuoropuhelua venäläisessä käännöstutkimuksessa. MikaEL 6, 1–13. https://doi.org/10.61200/mikael.129584

Kemppanen, Hannu 2021. Kääntäjäksi idänkauppaan: katsaus venäjän kielen kääntäjien koulutukseen 1980-luvulla. MikaEL 14, 112–126. https://doi.org/10.61200/mikael.129280

Hannu Kemppanen, Marja Jänis & Alexandra Belikova (ed.) 2012. Domestication and Foreignization in Translation Studies. Berlin: Frank & Timme.

Kemppanen, Hannu, Jukka Mäkisalo & Alexandra Belikova (toim.) 2012. Kotoista ja vierasta mediassa: Venäjästä suomeksi ja suomesta venäjäksi -workshop Joensuussa 7.–8.10.2010. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology. Joensuu: University of Eastern Finland.

Kemppanen, Hannu & Leena Salmi 2007. Autenttiset toimeksiannot kääntämisen opetuksessa: potilasoppaan tapaus. MikaEL 1, 1–12. https://doi.org/10.61200/mikael.145937

Kemppanen, Hannu & Leena Salmi 2008. Authentic Translation Commissions in Translator Training: The Case of the Guide for the Patients. Teoksessa: Translation and Cultural Diversity. XXIII FIT World Congress. Proceedings, Shanghai 4.–7.8.2008. Shanghai: Foreign Languages Press. CD-rom. ISRC CN-M20-08-0027-0/VZ.

Koskinen, Kaisa 2008. Translating Institutions: An Ethnographic Study of EU Translation. Manchester: St. Jerome. https://doi.org/10.4324/9781315759760

Kujamäki, Pekka 1998. Deutsche Stimmen der Sieben Brüder: Ideologie, Poetik und Funktionen Literarischer Übersetzung. Nordeuropäische Beiträge aus den Human- und Gesellschaftswissenschaften, Bd. 18. Frankfurt am Main: Peter Lang.

Laviosa, Sara 2004. Corpus-Based Translation Studies: Where Does it Come from? Where Is It Going? Language Matters: Studies in the Languages of Africa 35:1, 6–27. https://doi.org/ 10.1080/10228190408566201

Lehikoinen, Erja 2004. Metaforan arvoteoreettisesta tulkinnasta: tapaustutkimus matka-metafo¬rasta historiatekstien korpuksessa. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja n:o 36. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Penttilä, Esa 2019. ”Jonkin verran käännösalan asiantuntijuutta”. Valmistuvien kääntäjäopiskelijoiden näkemyksiä kyvyistään minäpystyvyyden näkökulmasta. MikaEL 12, 90–103. https:// doi.org/10.61200/mikael.129370

Puurtinen, Tiina 1995. Linguistic Acceptability in Translated Children’s Literature. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 15. Joensuun yliopisto: Joensuu.

Salmi, Leena & Hannu Kemppanen 2007. Autenttiset toimeksiannot kääntämisen opetuksessa: potilasoppaan tapaus. Esitelmä. V Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi, Vaasa 20.–21.4.2007.

Tirkkonen-Condit, Sonja 1985. Argumentative Text Structure and Translation. Studia Philologica Jyväskyläensia 18. Jyväskylä: University of Jyväskylä. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8195-2

Uotinen, Johanna 2013. Autoethnography in Media Studies: Digitalization of Television in Finland, or Carrying Home Cardboard Boxes. Teoksessa: Fabienne Darling-Wolf (toim.) The International Encyclopaedia of Media Studies. Volume 7: Research Methods in Media Studies. Malden, MA: Wiley-Blackwell, 217–235. https://doi.org/10.1002/9781444361506.wbiems180

Vehmas-Lehto, Inkeri 1989. Quasi-correctness: A Critical Study of Finnish Translations of Russian Journalistic Texts. Neuvostoliittoinstituutin vuosikirja 31. Helsinki: Neuvostoliittoinstituutti. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0976-7

Venuti, Lawrence 1995. The Translator’s Invisibility: A History of Translation. London: Routledge. https://doi.org/10.4324/9780203360064