Sarjakuva translatorisen toiminnan välineenä

Kirjoittajat

• Eliisa Pitkäsalo Università degli Studi di Napoli L’Orientale, Tampereen yliopisto
• Vaula Haavisto Turun yliopisto
• Laura Kalliomaa-Puha Tampereen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.61200/mikael.147638

Avainsanat:

sarjakuva-asiakirja, translatorinen toiminta, intersemioottinen kääntäminen, saavutettavuus, sosiaalihuolto

Abstrakti

This article examines two types of translatorial action: translating social welfare documents into comics and using these comics as tools in interactions between social workers and clients. The translation process involves careful selection of visual and verbal elements to ensure that essential information is not lost or oversimplified. Visual translation strategies must consider clarity and the emotional impact of images. Comics can make implicit information explicit, enhancing understanding and engagement. Research data suggest that comics can also support interaction, with social workers acting as paraprofessional translators. Comics aid in explaining services and rules, supporting workers’ paraprofessional translatorial work as well as both worker and client memory. This dual-level translatorial action—creating and using comics—enhances client participation and strengthens the role of social workers as communicators.

Lähdeviitteet

Alemany-Pagès, Mireia, Rui Tavares, Anabela Marisa Azul & João Ramalho-Santos 2022. A healthy liver will always deliver: development of a NAFLD awareness comic. Health Promotion International 37, 1–15. https://doi.org/10.1093/heapro/daac165

Andersen, Camilla Baasch & Robert de Rooy 2022. Employment agreements in comic book form – what a difference cartoons make... Teoksessa: Marcello Corrales Compagnucci, Helena Haapio & Mark Fenvick (toim.) Research Handbook on Contract Design. Cheltenham: Edward Elgar, 329–346.

Blackler, Frank 1995. Knowledge, Knowledge Work and Organizations: An Overview and Interpretation. Organization Studies 16:6, 1021–1046.

Botes, Wilhelmina Maria 2017. Visual communication as a legal-ethical tool for informed consent in genome research involving the San community of South Africa. Pretoria: University of South Africa.

Elo Satu, Outi Kajula, Anniina Tohmola & Maria Kääriäinen 2022. Laadullisen sisällönanalyysin vaiheet ja eteneminen. Hoitotiede 34:4, 215–225.

Fremer, Maria, Salli Kankaanpää, Lieselott Norman, Joanna Rydzewska-Siemiątkowska & Riitta Suominen 2024. Säädöskielen ymmärtäminen. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, Valtio-neuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:16.

Gherardi, Silvia 2000. Practice-based Theorizing on Learning and Knowing in Organizations. Organization 7:2, 211–223.

Haavisto, Vaula & Kirsi Günther (painossa). Etnografian hyödyntäminen käännöstyössä: kotihoidon palvelukuvaukset sarjakuvina. Teoksessa: Tuija Koivunen, Eveliina Saari & Mervi Hasu (toim.) Työn arjen tarinat – työelämän etnografiaa. Tampere: Tampere University Press.

Hallintolaki (434/2003).

Huotari, Léa, Minna Hjort & Outi Veivo 2023. Piilokääntäjät esiin. Paraprofessionaalinen kääntäminen suomalaisessa työelämässä. MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu 16, 25–42. https://doi.org/10.61200/mikael.129198

Jakkula, Maria Annukka 2024. ”Human soft skills and connection will never be replaced.” Perceptions of paraprofessional translational competence in a multilingual business environment. Stridon Journal of Studies in Translation and Interpreting, 4:1, 53–77.

Jakobson, Roman 1959. On linguistic aspects of translation. Teoksessa: R. A. Brower (toim.) On Translation. Harvard Studies in Comparative Literature. Cambridge: Harvard University Press, 232–239.

Kaindl, Klaus, Eliisa Pitkäsalo & Jan Pitkäsalo 2025. Sarjakuvan monet muodot – visuaalisen kielen keinot eri tekstilajeissa. Teoksessa: Eliisa Pitkäsalo, Kirsi Günther & Mira Kainulainen (toim.) Tiedon visualisointi ja saavutettavuus [Julkaisematon käsikirjoitus].

Kalliomaa-Puha, Laura, Anne Ketola & Eliisa Pitkäsalo 2023. Sarjakuva, sosiaalihuolto ja saavutettavuus. Teoksessa: Jenny Paananen, Meri Lindeman, Camilla Lindholm & Milla Luodonpää-Manni (toim.) Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus. Kohti kielellistä osallisuutta. Helsinki: Gaudeamus, 226–244.

Kalliomaa-Puha, Laura & Laura Perttola 2025. Tiedon saavutettavuus ja visualisointi – mihin laki velvoittaa? Teoksessa: Eliisa Pitkäsalo, Kirsi Günther & Mira Kainulainen (toim.) Tiedon visualisointi ja saavutettavuus [Julkaisematon käsikirjoitus].

Keating, Adrian & Camilla Baasch Andersen 2022. Engineering Visual Contracts: using If-Then Thinking to Develop Behavioral Drivers for Imaging. Journal of Open Access to Law, 8:1. Special Issue on “Visual Law”. https://ojs.law.cornell.edu/index.php/joal/article/view/101

Kolehmainen, Leena, Kaisa Koskinen & Helka Riionheimo 2015. Arjen näkymätön kääntäminen. Translatorisen toiminnan jatkumot. Virittäjä 119:3, 372–400.

Koskela, Merja, Kaisa Koskinen & Nina Pilke 2017. Bilingual formal meeting as a context of translatoriality. Target 29:3, 464–85. https://doi.org/10.1075/target.16017.kos.

Kress, Gunther & Theo van Leeuwen 2006. Reading Images. London & New York: Routledge.

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000).

Lindholm, Camilla 2012. Vuorovaikutuksen haasteita ja mahdollisuuksia – tapaustutkimus muistisairaiden päivätoiminnasta. Teoksessa: Leealaura Leskelä & Camilla Lindholm (toim.) Haavoittuva keskustelu. Keskusteluanalyyttisia tutkimuksia kielellisesti epäsymmetrisestä vuorovaikutuksesta. Kehitysvammaliiton tutkimuksia 6. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 57–98.

McCloud, Scott 2006. Making Comics. New York: Harper Collins.

McGuire, John & Camilla Baasch Andersen 2019. Improving Aurecon´s employment contracts through visualisation. University of Western Australia Law Review 46:2, 218–236.

Milošević, Jelena & Hanna Risku 2020. Situated cognition and the ethnographic study of translation processes: Translation scholars as outsiders, consultants, and passionate participants. Linguistica Antverpiensia New Series: Themes in Translation Studies 19, 111–131.

Nicolini, Davide, Silvia Gherardi & Dvora Yanow 2003. Introduction: Toward a Practice-Based View of Knowing and Learning in Organizations. Teoksessa: Davide Nicolini, Silvia Gherardi & Dvora Yanow (toim.) Knowing in Organization: A Practice-Based Approach. New York: Routledge, 3–31.

Pekkala, Seija 2020. Ikääntymiseen ja muistisairauksiin liittyvät kielelliset muutokset. Teoksessa: Kaarina Hippi, Anne Mäntynen & Camilla Lindholm (toim.) Vanhuus ja kielenkäyttö. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 145–190.

Pitkäsalo, Eliisa & Laura Kalliomaa-Puha 2020. Sarjakuvasopimukset – esimerkki oikeudellisen tekstin visualisoinnista. Teoksessa: Maija Hirvonen & Tuija Kinnunen (toim.) Saavutettava viestintä. Yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Helsinki: Gaudeamus, 183–199.

Pitkäsalo, Eliisa, Anne Ketola, Vaula Haavisto & Laura Kalliomaa-Puha 2022. Image analysis as a visualization tool – Translating contracts into comics. Teoksessa: Marcelo Corrales Compagnucci, Helena Haapio & Mark Fenwick (toim.) Research Handbook on Contract Design. Cheltenham: Edward Elgar Publishing, 347–364.

Pyöriä, Pasi 2005. The concept of knowledge work revisited. Journal of Knowledge Management 9(3), 116–127. https://doi.org/10.1108/13673270510602818

de Rooy, Robert, Laura Kalliomaa-Puha & Eliisa Pitkäsalo 2024. Access to Justice through projecting success in Comic Contracts. Clarity Journal 89, 47–53.

Tiililä, Ulla 2015. Mitä on asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä virkakieli? Kielikello 3, 7–9.

Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.

Vygotsky, Lev S. 1978. Mind in society. Cambridge: Harvard University Press.

Zanettin, Federico 2008. The Translation of Comics as Localization. Teoksessa: Federico Zanettin (toim.). Comics in Translation. Manchester: St. Jerome, 1–32.

Yu, Han 2017. The other kind of funnies. Comics in technical communication. London: Routledge.