Selkokoettimet: uusi työvä­li­ne selkoviestintään ja selko­tutkimukseen

Kirjoittajat

• Ritva Hartama-Heinonen Helsingin yliopisto
• Päivi Pasanen Helsingin yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.61200/mikael.160735

Avainsanat:

selkokieli, selkosuomi, selittäminen, koetin, korpusanalyysi

Abstrakti

This article further develops the idea of terminological knowledge patterns by introducing and applying this tool in a non-term and non-LSP context, namely that of written Easy Language (EL), or more precisely, Easy Finnish (EF). Easy Language is a language variety that is tailored with respect to its vocabulary, structure and content, and targeted at specific user groups. The aim of the article is to describe the nature, function and potential of the studied EF knowledge patterns, for instance, on (‘is’), eli (‘or’), tarkoittaa (‘means’), colon or kuten (‘such as’), to be applied in future EF research, communication and teaching.

Twenty-eight knowledge patterns employed in explaining difficult words and utterances are examined with the help of a corpus of EF news texts from HIJJ to HIJK (YLE Finnish EL news archive) and the corpus tool Korp, and the observed eight function-based pattern categories receive a deeper yet preliminary analysis.

Lähdeviitteet

Tutkimusaineisto

Ylen suomenkielisen uutisarkiston selkouutiset 2011-2018, sekoitettu, Korp [korpus]. Kielipankki. Saatavilla http://urn.fi/urn:nbn:fi:lb-2019121204. [Haut tehty 20.1.–21.2.2025.]

Kirjallisuuslähteet

Bowker, Lynne 1996. Towards a corpus-based approach to terminography. Terminology 3:1, 27–52.

Halskov, Jakob & Caroline Barrière 2008. Web-based extraction of semantic relation instances for terminology work. Terminology 14:1, 20–44.

Hansen-Schirra, Jean Nitzke, Silke Gutermuth, Christiane Maaß & Isabel Rink 2020. Techno-logies for the Translation of Specialised Texts into Easy Language. Teoksessa: Silvia Hansen-Schirra & Christiane Maaß (eds) Easy Language Research. Text and User Perspectives. Easy – Plain – Accessible vol. 2. Frank & Timme, 98–127. https://doi.10.26530/20.500.12657/42088

Hartama-Heinonen, Ritva, Päivi Kuusi, Leealaura Leskelä & Kaarina Pitkänen-Heikkilä 2022. Kääntäjäopiskelijat selkomukauttajina. Opetus-kokeilun antia. MikaEL. Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu 15, 105–120. https://doi.org/10.61200/mikael.129261

Kielipankki 2004 = Suomen sanomalehtikielen taajuussanasto. Saatavissa: https://www.kielipankki.fi/download/taajuussanasto9996/suomen-sanomalehtikielen-taajuussanasto-B9996.txt [viitattu 15.9.2025].

KTO = Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Saatavissa: https://kielitoimistonohjepankki.fi [viitattu 6.3. ja 26.3.2025].

Kulkki-Nieminen, Auli 2010. Selkoistettu uutinen. Lingvistinen analyysi selkotekstin erityispiirteistä. [Väitöskirja.] Acta Universitatis Tamperensis 1524. Tampere: Tampere University Press.

Kulkki-Nieminen, Auli 2023. Journalistisen valokuvan rekontekstualisoiminen selkouutiseen. Virittäjä 127:1, 60–89. https://doi.org/10.23982/vir.112488.

Kärki, Emilia 2024. Tiedonalan sanaston selittäminen selkolukijalle. Yläkoulun maantiedon oppikirjan ja selkosovelluksen vertaileva lingvistinen analyysi. [Maisterintutkielma.] Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta.

León-Araúz, Pilar, Antonio San Martin & Pamela Faber 2016. Pattern-based word sketches for the extraction of semantic relations. Teoksessa: Proceedings of the 5th International Workshop on Computational Terminology. Osaka, Japan, December 12, 2016, 73–82.

Leskelä, Leealaura 2021 [2019]. Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. 3. painos. Helsinki: Opike.

Leskelä, Leealaura & Auli Kulkki-Nieminen 2020 [2015]. Selkokirjoittajan tekstilajit. 3. painos. Helsinki: Opike.

Leskelä, Leealaura & Camilla Lindholm 2025. Selkokielen tutkimus yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Teoksessa: Camilla Lindholm & Leealaura Leskelä (toim.), 17–40.

Lindholm, Camilla & Leealaura Leskelä (toim.) 2025. Tutkimusretkellä selkokieleen. Helsinki: Gaudeamus.

Lumerto, Roni & Aurora Salmi 2023. Selkokieltä Yleisradiossa 30 vuotta. Kielikello 2/2023. Saatavissa: https://kielikello.fi/selkokieltä-yleisradiossa-30-vuotta/ [viitattu 12.3.2025].

Meyer, Ingrid 2001. Extracting knowledge-rich contexts for terminography. A conceptual and methodological framework. Teoksessa: Didier Bourigault, Christian Jacquemin & Marie-Claude L’Homme (toim.) Recent Advances in Computational Terminology. Amsterdam: Benjamins, 279–302.

Onikki-Rantajääskö, Tiina 2024. Suomi osallisuuden kielenä. Selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa. Oikeusministeriön julkaisuja. Selvityksiä ja ohjeita 2024-20. Helsinki: Oikeusministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165782 [viitattu 12.3.2025].

Pasanen, Päivi 2009. Merenkulun turvallisuuden koetinkiviä. Terminologisen tiedon poiminta teks¬teistä. [Väitöskirja.] Helsinki University Translation Studies Monographs 5. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/19287

Pelkonen, Saila 2020. Vaikeiden sanojen käyttö ja selittäminen informoivissa selkoteksteissä. Toteutuuko selkokielen ohjeistus? [Pro gradu -tutkielma.] Tampereen yliopisto, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta.

Sainio, Ari 2022. Avaimet selkokieleen. Espoo: Opike.

Satokangas, Henri 2020. Termien kontekstin rakentaminen oppi- ja tietokirjallisuudessa. Puhe ja Kieli 4:40, 291–310. https://doi.org/10.23997/pk.103312

Satokangas, Henri 2021a. Termien selittäminen tietokirjoissa. [Väitöskirja.] Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta. http://hdl.handle.net/10138/336573.

Satokangas, Henri 2021b. Termien selittämisen toimintokuviot merentutkimusta yleistajuistavassa tietokirjassa. Virittäjä 125, 64–91. https://doi.org/10.23982/vir.86998

Selkokeskus 2018. Selkomittari. Saatavissa: https://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2018/10/SELKOMITTARI_2018_11.10.18.pdf [luettu 14.3.2025].

Selkokeskus 2022. Selkomittari 2.0. Saatavissa: https://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2022/04/Selkokielen-mittari-2.0.pdf [luettu 14.3.2025].

Selkokeskus 2025. Selkokielen määritelmä. Saatavissa: https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokielen-maaritelma/ [viitattu 6.9.2025].

Uotila, Eliisa 2021 [2019]. Miten selittää sanoja selkotekstissä. Teoksessa: Leealaura Leskelä 2021 [2019], 136.

Valtasalmi, Idastiina 2024. Teksti- ja käyttäjänäkökulmia selkokielen sanastoon. [Väitöskirja.] Tampereen yliopiston väitöskirjat 1061. Tampereen yliopisto, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta.

Vanhatalo, Ulla & Idastiina Valtasalmi 2025. Selkokieli ja sanasto. Teoksessa: Camilla Lind-holm & Leealaura Leskelä (toim.), 213–218.

Virtanen, Hannu 2009. Selkokielen käsikirja. Helsinki: Opike.

VISK = Hakulinen, Auli, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen & Irja Alho 2004. Iso suomen kielioppi. [Verkkoversio.] Helsinki: SKS. Saatavissa: https://kaino.kotus.fi/visk/.