Historiaa

Mikael on saanut nimensä Mikael Agricolan mukaan, ja se kunnioittaa näin osaltaan tämän laaja-alaisen humanistin, kääntäjän ja suomen kirjakielen luojan elämäntyötä.

Mikael perustettiin Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin konferenssijulkaisuksi. Ensimmäinen Mikael ilmestyi vuonna 2007 nimellä MikaEL – Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu. Nimen kirjoitusasulla haluttiin korostaa, että julkaisu ilmestyi pelkästään sähköisessä muodossa, mikä oli tuolloin harvinaista.

KäTu-symposiumit ja Mikael syntyivät tarpeesta perustaa Suomeen toisaalta kääntämisen ja tulkkauksen tutkimukseen keskittyvä konferenssi, toisaalta konferenssijulkaisu (ks. Hartama-Heinonen, Paloposki & Salmi 2012). Vuodesta 2013 järjestetty KäTu on edelleen Suomen ainoa jokavuotinen kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen konferenssi ja Mikael ainoa vuosittain ilmestyvä käännöstieteeseen keskittyvä julkaisu.

Vertaisarviointi otettiin käyttöön Mikaelin volyymissa 9 (2016). Vuonna 2018 Mikael luokiteltiin Julkaisufoorumin tasoluokkaan 1, ja vuonna 2019 Mikael hyväksyttiin tasolle 1 vastaavassa Norjan luokittelussa (Register over vitenskapelige publiseringskanaler).

Mikael on perustamisestaan saakka ollut kaupallista hyötyä tavoittelematon open access -julkaisu. Näin oli luontevaa, että Mikael liittyi vuonna 2021 avointa julkaisemista edistävän Council of Editors of Translation and Interpreting Studies for Open Science -verkoston perustajajäseneksi.

Avoimen julkaisemisen on mahdollistanut kustantaja eli Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, joka on tarjonnut julkaisualustan omilla sivuillaan (volyymit 1–16) ja huolehtinut mm. kustannussopimuksista. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton V jaosto eli Opettajien ja tutkijoiden jaosto on Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenseura.