Jarl Gallén keskiajantutkijana
Avainsanat:
Historiantutkimuksen historia, Jarl Gallén, KeskiajantutkimusAbstrakti
Professori Jarl Gallén (1908–1990) on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalainen keskiajan tutkijoita. Erityisesti Gallénin tutkimusperintöä dominikaanihistorian parissa arvostetaan suuresti. Dominikaanien ohella Gallénin toinen, erityisesti suomalaisessa keskustelussa merkittävä tutkimusintressi koski kristikunnan itärajan ulottamista nykyisen Suomen alueelle 1100-luvulla ja tuon rajan määrittämistä Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Huolimatta siitä, että Gallén on tutkinut kansallisesti merkittäviä, historiantutkimuksessa vuosikymmenestä toiseen käsiteltyjä teemoja, hänen asemansa suomalaisen historiantutkimuksen kaanonissa on yllättävän heikko.
Tässä historiografisessa artikkelissamme analysoimme Gallénin työtä keskiajan tutkijana niin sen metodologisista kuin ideologisistakin lähtökohdista. Tarkastelemme Gallénia laaja-alaisena ja monikielisenä kirjoittajana. Lähdemme liikkeelle pohtimalla keskiaikaa ja katolisuutta ennen muuta Gallénin yleistajuisessa tuotannossa. Katolilaiselle Gallénille nimenomaan Rooman kirkon merkitys Suomen eurooppalaistumisessa oli merkittävä. Tämän jälkeen tarkastelemme Gallénin päätyötä, etenkin hänen dominikaanitutkimustaan. Lopuksi kysymme, miten Gallén kirjoitti historiaa. Näkökulmanamme on Gallénin näkemys historiantutkijan metodeista ja etenkin kysymys Gallénin mahdollisesta weibullilaisuudesta. Lähdeaineistonamme on Gallénin julkaistu elämäntyö, Gallénista julkaistut biografiset artikkelit ja hänen oppilaansa Henrik Steniuksen haastattelu. Tarkastelemme Gallénin kirjallista tuotantoa laajasti sanomalehtikirjoituksista katolisen yhteisön julkaisuihin ja tutkimusartikkeleista mittavaan väitöskirjaan.
