Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • URL-osoitteet on tarjottu viitteissä silloin, kun mahdollista.
  • Teksti on kirjoitettu 1,5:n rivivälillä, fonttikoolla 12, käyttää kursiivia alleviivausten sijaan, sekä kaikki kuvat, taulukot, ja kaaviot ovat oikeilla paikoillaan tekstin seassa.
  • Artikkelia ei ole julkaistu muualla tai tarjottu julkaistavaksi muualle.
  • URL-osoitteet on tarjottu viitteissä silloin, kun mahdollista.
  • Teksti (erityisesti viitteet) on tehty annettua tyyliohjetta noudattaen.
  • Artikkelia ei ole julkaistu muualla tai tarjottu julkaistavaksi muualle.

Kirjoittajan ohjeet

Julkaistaviksi tarjottavat käsikirjoitukset voivat olla niin artikkeleita kuin kirja-arvioita. Kirjoitusten pituuden tai lyhyyden suhteen ei ole rajoituksia, kunhan teksti on aiheen käsittelyn kannalta perustellun pituinen. Julkaisukieliä ovat suomen ohella ruotsi ja englanti, mutta toimituskunnan harkinnan mukaan myös muut eurooppalaiset kielet. Käsikirjoituksen lähettäminen samoin kuin koko toimitustyö tehdään journal.fi-palvelussa. Käsikirjoituksia ei siis toimiteta sähköpostitse.

Pyydämme kirjoittamaan tekstit rivivälillä 1,5 ja fonttikoolla 12 (miel. Arial tai Times New Roman).

Kirja-arviot

Hyvä kirja-arvio on muutakin kuin arvioitavan teoksen sisällön kuvaus. Kirja-arvion tulisi sisältää arvio teoksen kontribuutiosta tutkimukseen tai sen arvosta lukijoille. Arvio voi olla perustellusti poleeminen. Huomaa, että rohkaisemme myös kirja-arvioiden kirjoittajia tuomaan alaviitteiden avulla muita julkaisuja keskusteluun arvioitavan teoksen kanssa. 

Artikkelit

Hyvä artikkeli on kirjoittajan omaan tieteelliseen tutkimukseen pohjaava aiemmin julkaisematon puheenvuoro, joka tarjoaa uutta tietoa tai perustellun uuden näkökulman käsiteltyyn aiheeseen. Artikkelin kirjoittamiseen on useita perusteltuja traditioita, mutta Mirator rohkaisee käyttämään mallia, jossa artikkelin lukijaa ohjataan kertomalla selkeästi, mitä siinä tehdään ja missä järjestyksessä. Aloituksen pitäisi kysymysten taustoituksen lisäksi kertoa, missä järjestyksessä käsittely etenee, sekä ennakoida lopputulosta tai väittämää. Aihe ja tutkimuskysymys tulee myös suhteuttaa aikaisempaan aihetta koskevaan tutkimukseen. Käsittelyn edetessä on hyvä selkeästi esittää käsittelyn yhteys kysymyksenasetteluun tai keskeiseen argumenttiin, sekä muistuttaa lukijaa siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

VIITTAUSKÄYTÄNNÖT

Kaikkien käsikirjoituksia lähettävien odotetaan noudattavan seuraavia ohjeita

Kirjoituksissa käytetään alaviitteitä.

Ensimmäisen kerran viitattaessa teoksesta annetaan sivu(je)n ohella täydelliset bibliografiset tiedot.

Kun kyseessä on kirjana julkaistu monografia, bibliografiset tiedot annetaan seuraavan mallin mukaisesti:

Etunimi Sukunimi, Teoksen nimi (Mahdollisen sarjan nimi, numero sarjassa), Kustantaja: Kustantajan kotipaikka Painovuosi, sivu(t) johon viitataan.

Esimerkkejä:

Marko Lamberg, Dannemännen i stadens råd. Rådmanskretsen i nordiska köpstäder under senmedeltiden (Monografier utgivna av Stockholm stad, 155), Stockholmia förlag: Stockholm 2001, 200.

Tuomas Heikkilä, Vita S. Symeonis Treverensis. Ein hochmittelalterli­cher Heiligenkult im Kontext (Annales Academiae Scientiarum Fennicae, Humaniora 326), Academia Scientiarum Fennica: Helsinki 2002, 142.

Artikkeli, joka on julkaistu artikkelikokoelmassa:

Etunimi Sukunimi, 'Artikkelin nimi', teoksessa Toimittaja(t) toim., Teoksen nimi (Mahdollisen sarjan nimi, numero sarjassa), Kustantaja: Kustantajan kotipaikka Painovuosi, artikkelin alkusivu–loppusivu, sivu(t) johon viitataan.

Esimerkiksi:

Sini Kangas, 'Deus vult – Violence and Suffering as a Means of Salvation during the First Crusade', teoksessa Tuomas M. S. Lehtonen & Kurt Villads Jensen toim., Medieval History Writing and Crusading Ideology (Studia Fennica Historica 9), Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki 2005, 163–74, tässä 171.

Artikkeli, joka on julkaistu aikakauskirjassa:

Etunimi Sukunimi, 'Artikkelin nimi', Julkaisun nimi, vuosikerta (Vuosi), alkusivu–loppusivu, sivu(t) johon viitataan.

Esimerkiksi:

Alaric Hall, 'Elves on the Brain: Chaucer, Old English and Elvish', Anglia 124 (2006), 225–43, tässä 240.

Seuraavilla kerroilla mainitaan vain tekijän sukunimi, painovuosi ja sivu:

Sukunimi Painovuosi, sivu(t).

Esimerkiksi:

Kangas 2005, 174.
Hall 2006, 239.

Painetut monografiset lähdeteokset:

Kirjoittaja, Nimeke, Toimittaja toim., (Lähdejulkaisusarja ja numero sarjassa), Kustantaja: Kustantajan kotipaikka Painovuosi, paikka teoksessa johon viitataan, sivu johon viitataan.

Esimerkiksi:
Gregorius Magnus, Moralia in Iob, M. Adriaen toim. (Corpus Christianorum Series Latina 143), Brepols: Turnhout 1985, 30.10.43, 1521.

tai (jos teos on yksi useammasta samassa julkaisussa):

Gregorius Turonensis, 'Liber in Gloria Confessorum', B. Krusch toim. (Monumenta Germaniae Historica, Scriptores rerum Merovingicarum 1), Hahn: Hannover 1885, c. 18, 757–8.

Seuraavilla kerroilla:

Gregorius Magnus, Moralia, 30.10.43, 1521.
Gregorius Turonensis, 'Liber in Gloria Confessorum', c. 18, 757–8.

Painetut asiakirjat:

Asiakirjajulkaisu, Toimittaja, Kustantaja: Kustantajan kotipaikka Vuosi, Asiakirjan numero.

Esimerkiksi:

Finlands Medeltidsurkunder, R. Hausen toim., Finlands Statsarkiv: Helsingfors 1910–1935, no. 6533.

Seuraavalla kerralla viitataan lyhenteellä.

Esim. FMU 6533.

Jos lyhenne ei ole vakiintunut tai sen yhteys ensin mainittuun nimekkeeseen on epäselvä, on jo ensimmäiseen mainintaan liitettävä tieto siitä, että jatkossa tullaan käyttämään tiettyä lyhennettä.

Käsikirjoitukset:

Kaupunki (paikallisessa kirjoitusasussa), Arkisto/Kirjasto, MS Signum, f. Nr/v.

Esimerkiksi:

Roma, Biblioteca Vallicelliana, MS tomus XXI, ff. 50bisr–51r

Sähköisistä julkaisuista mainitaan luonnollisesti myös julkaisun internetosoite (URL), sekä päivämäärä, jolloin sivu viimeksi luettiin.

(13.10.2008)