Hämeen kapina – uudelleentulkinta

Kirjoittajat

• Kirsi Salonen Universitetet i Bergen https://orcid.org/0000-0003-3877-2228

DOI: https://doi.org/10.54334/mirator.v25i1.159696

Avainsanat:

Hämeen kapina, Toinen ristiretki Suomeen, Historiografia, Hämeen historia, Piispa Tuomas, Paavillinen ristiretkikirje

Abstrakti

Suomalaisen historiankirjoituksen mukaan Hämeen kapina oli hämäläisten kirkonvastainen kansannousu vuosina 1236/1237, jonka seurauksena paavi Gregorius IX joulukuussa 1237 kehotti ruotsalaisia tekemään ristiretken kapinoivia hämäläisiä vastaan. Historiankirjoituksessa hämäläisten kapina on yhdistetty silloisen Suomen piispan Tuomaan kovakouraisiin käännytystapoihin ja kirkollisen verotuksen vastustamiseen. Niin ikään suomalainen historiankirjoitus yhdistää niin kutsutun toisen ristiretken Suomeen paavilliseen kirjeeseen ja tarpeeseen rauhoittaa hämäläiset, mutta historioitsijat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, koska Hämeen-ristiretki on toteutettu. Historioitsijat eivät myöskään ole yksimielisiä siitä, mikä – jos lainkaan – oli vuonna 1240 Nevalle, novgorodilaisia vastaan suunnatun sotaretken tarkoitus ja mahdollinen yhteys Hämeen kapinaan tai paavilliseen ristiretkibullaan. Artikkelin tarkoitus on tarkastella tätä tapahtumavyyhteä ja yrittää selvittää mahdollisia linkkejä eri tapahtumien välillä. Artikkeli on rakennettu niin, että aluksi esitellään lyhyesti kaikki edellä mainitut olennaiset historialliset tapahtumat ja sen jälkeen käydään läpi Hämeen kapinasta kertovaa historiankirjoitusta. Artikkelissa pohditaan lopuksi, missä suhteessa olemassa olevat tulkinnat Hämeen kapinasta ovat totuudenmukaisia. Pohdinnan tuloksena syntyy ehdotus siitä, että Hämeessä on tuskin koskaan ollutkaan laajamittaista kapinaa ja että tulkintoja Hämeen-ristiretkestä olisi syytä arvioida uudelleen.