Alkukirkon musiikkia etsimässä
Yksiäänisen kirkkolaulun ensimmäinen aalto Suomessa
Abstract
Tässä artikkelissa perehdytään yksiäänisen laulun vaiheisiin Suomen ortodoksisessa kirkossa 1950–1960-luvuilla; sen taustoihin, tavoitteisiin ja vastaanottoon. Yksiäänisyyden käsite kattaa tässä yhteydessä vanhat ortodoksiset lauluperinteet (bysanttilainen, slaavilainen znamennyj-perinne) riippumatta niissä toisinaan käytettävistä säestävistä äänistä. Tarkastelun kohteena ovat suomen kieleen tehdyt yksiäänisten melodioiden yksiääniset sovitukset, ja osin myös niiden käyttö harmonisoidun musiikin uusina aineksina.