Hyvä numero ja hyvä tarina
kvantifiointi feministisen talousvaikuttamisen käytäntönä
DOI:
https://doi.org/10.51810/pt.129450Avainsanat:
episteeminen hallinta, kvantifiointi, sukupuolitietoinen budjetointi, tasa-arvopolitiikka, tietoAbstrakti
Artikkeli tarkastelee kvantifiointia eli numeroiden tuottamista ja käyttöä feministisen talousvaikuttamisen käytäntönä. Kvantifioinnista on tullut keskeinen yhteiskuntaelämää kuvaava ja tuottava käytäntö, ja sillä on keskeinen rooli myös poliittisessa päätöksenteossa. Artikkeli tutkii kvantifiointia feministisessä talouspoliittisessa vaikuttamisessa, joka pyrkii tuomaan sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmia talouspoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Se tarkastelee kvantifiointia episteemisenä hallintana, jolla pyritään muutokseen vaikuttamalla käsityksiin taloudesta ja talouspolitiikasta, käsityksiin ihmisistä talouden ja talouspolitiikana osana sekä arvoihin taloudesta ja talouspolitiikasta. Artikkeli osoittaa kvantifioinnin käytäntöjen jännitteisyyden feministisessä talousvaikuttamisessa: kvantifiointi tekee näkyväksi sukupuolittuneita talouden ja yhteiskunnan suhteita mutta suuntaa politiikkaa mitattavuuden logiikan mukaisesti; se lisää joidenkin feminististen äänten kuuluvuutta mutta vahvistaa asiantuntijavaltaa politiikassa; se tuo tunteet ja arvot talouspoliittiseen keskusteluun mutta jättää arvot tiedon tuottamisen taustalla keskustelujen ulkokehälle.
Lähdeviitteet
Alasuutari, Pertti ja Qadir, Ali. 2019. Epistemic governance: social change in the modern world. Lontoo: Palgrave MacMillan.
Bakker, Isabella. 2007. Social reproduction and the constitution of a gendered political economy. New Political Economy, 12:4, 541–556. https://doi.org/10.1080/13563460701661561
Beer, David. 2016. Metric power. Lontoo: Palgrave MacMillan.
Brown, Wendy. 2015. Undoing the demos: neoliberalism’s stealth revolution. New York: Zone Books.
Brunila, Kristiina. 2009. Parasta ennen: tasa-arvotyön projektitapaistuminen. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Bustelo, Maria, Ferguson, Lucy ja Forest, Maxime (toim.). 2016. The politics of feminist knowledge transfer: gender training and gender expertise. Basingstoke: Palgrave MacMillan.
D’Ignazio, Catherine ja Klein, Lauren F. 2020. Data feminism. The MIT Press.
Elomäki, Anna, Kantola, Johanna, Koivunen, Anu ja Ylöstalo, Hanna. 2019. Affective virtuosity: Challenges for governance feminism in the context of the economic crisis. Gender, Work and Organization, 26:6, 822–839. https://doi.org/10.1111/gwao.12313
Elomäki, Anna, Kantola, Johanna, Koivunen, Anu ja Ylöstalo, Hanna. 2020. Samettikolmiosta uuteen politisoitumiseen: muuttuva feministinen toimijuus. Teoksessa Johanna Kantola, Paula Koskinen Sandberg ja Hanna Ylöstalo (toim.), Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia: talouskriisistä tasa-arvon kriiseihin. Helsinki: Gaudeamus, 129–149.
Elomäki, Anna, Koskinen Sandberg, Paula, Räsänen, Tapio, Simanainen, Miska ja Jurva, Raisa. 2022. Koronakriisiin vastaava päätöksenteko ja tasa-arvopolitiikka. Teoksessa Merita Mesiäislehto, Anna Elomäki, Minna Kivipelto, Johanna Närvi, Tapio Räsänen, Hanna Sutela ja Elina Kärkkäinen (toim.), Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja 46/2022. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 144–167.
Elomäki, Anna ja Ylöstalo, Hanna. 2021a. From promoting equality to managing gender equality policy. International Feminist Journal of Politics, 23:5, 741–762. https://doi.org/10.1080/14616742.2021.1880289
Elomäki, Anna ja Ylöstalo, Hanna. 2021b. Gender budgeting in the crossroad of gender policy and public financial management: The Finnish case. Public Money and Management, 41:7, 516–526. https://doi.org/10.1080/09540962.2021.1927528
Elomäki, Anna ja Ylöstalo, Hanna, yhteistyössä Jurva, Raisa ja Lamberg, Emma. 2023. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmien vaikuttavuus ja toimivuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:41. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-248-0
Emejulu, Akwugo ja Bassel, Leah. 2017. Whose crisis counts? Minority women, austerity and activism in France and Britain. Teoksessa Johanna Kantola ja Emanuela Lombardo (toim.), Gender and the economic crisis in Europe. Basingstoke: Palgrave MacMillan, 185–208.
Eräsaari, Leena. 2011. Sosiaalipalvelut käännöksen jälkeen. Teoksessa Elina Palola ja Vappu Karjalainen (toim.), Sosiaalipolitiikka – Hukassa vai uuden jäljillä? Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 181–203.
Eskelinen, Teppo ja Jonker-Hoffrén, Paul. 2017. Taloustiede episteemisenä yhteisönä ja kamppailu asiantuntijuudesta. Poliittinen talous, 5:1, 91–120. https://doi.org/10.51810/pt.96125
Esmark, Anders. 2020. The new technocracy. Bristol University Press.
Espeland, Wendy Nelson ja Sauder, Michael M. 2007. Rankings and reactivity: How public measures recreate social worlds. American Journal of Sociology, 113:1, 1–40. https://doi.org/10.1086/517897
Espeland, Wendy Nelson ja Stevens, Mitchell L. 2008. A Sociology of quantification. European Journal of Sociology, 49:3, 401–436. https://doi.org/10.1017/S0003975609000150
Federici, Silvia. 2021. Patriarchy of the wage: notes on Marx, gender, and feminism. Oakland: PM Press.
Fraser, Nancy. 2023. Cannibal capitalism. Lontoo: Verso.
Hacking, Ian. 1999. The social construction of what? Cambridge: Harvard University Press.
Haraway, Donna. 1988. Situated knowledges: The science question in feminism and the privilege of partial perspective. Feminist Studies, 14:3, 575–599. https://doi.org/10.2307/3178066
Harding, Sandra. 1991. Whose science? Whose knowledge? Thinking from women’s lives. Milton Keynes: Open University Press.
Hoard, Season. 2015. Gender expertise in public policy: towards a theory of policy success. New York: Springer.
Hoppania, Hanna-Kaisa, Karsio, Olli, Näre, Lena, Olakivi, Antero, Sointu, Liina, Vaittinen, Tiina ja Zechner, Minna. 2016. Hoivan arvoiset: vaiva yhteiskunnan ytimessä. Helsinki: Gaudeamus.
Hoskyns, Catherine ja Rai, Shirin M. 2007. Recasting the global political economy: counting women’s unpaid work. New Political Economy, 12:3, 297–317. https://doi.org/10.1080/13563460701485268
Julkunen, Raija. 2010. Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Tampere: Vastapaino.
Kunz, Rahel ja Prügl, Elisabeth. 2019. Introduction: Gender experts and gender expertise. European Journal of Politics and Gender, 2:1, 3–21. https://doi.org/10.1332/251510819X15471289106077
Kuusela, Hanna ja Ylönen, Matti. 2013. Konsulttidemokratia: miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton. Helsinki: Gaudeamus.
Lamberg, Emma, Kinnunen, Heini ja Ylöstalo, Hanna. 2023. Kuinka hiljaisuus rikotaan: feministisen taloustoimijuuden pragmaattinen kumouksellisuus. Tiede ja edistys, 48:1, 11–27. https://doi.org/10.51809/te.125687
Mau, Steffen. 2019. The metric society: on the quantification of the social. Cambridge: Polity Press.
Mennicken, Andrea ja Espeland, Wendy Nelson. 2019. What’s new with numbers? Sociological approaches to the study of quantification. Annual Review of Sociology, 45, 223–245. https://doi.org/10.1146/annurev-soc-073117-041343
Merry, Sally Engle. 2011. Measuring the world: indicators, human rights, and global governance. Current Anthropology, 52:3, 83–95. https://doi.org/10.1086/657241
Merry, Sally Engle. 2016. The seductions of quantification: measuring human rights, gender violence, and sex trafficking. Chicago: The University of Chicago Press.
Nelson, Julie A. 2022. Economics for (and by) humans. Review of Social Economy, 80:3, 269–282. https://doi.org/10.1080/00346764.2020.1792966
O’Hagan, Angela ja Klatzer, Elisabeth. (toim.) 2018. Gender budgeting in Europe: developments and challenges. Cham: Palgrave MacMillan.
Palonen, Emilia ja Saresma, Tuija. 2017. Perussuomalaiset ja populistinen retoriikka. Teoksessa Emilia Palonen ja Tuija Saresma (toim.), Jätkät ja jytkyt: perussuomalaiset ja populismin retoriikka. Tampere: Vastapaino, 13–43.
Pearson, Ruth ja Elson, Diane. 2015. Transcending the impact of the financial crisis in the United Kingdom: towards Plan F – a feminist economic strategy. Feminist Review, 109:1, 8–30. https://doi.org/10.1057/fr.2014.42
Piattoeva, Nelli ja Boden, Rebecca. 2020. Escaping numbers? The ambiguities of the governance of education through data. International Studies in Sociology of Education, 29:1–2, 1–18. https://doi.org/10.1080/09620214.2020.1725590
Porter, Theodore. 1995. Trust in numbers: the pursuit of objectivity in science and public life. Princeton: Princeton University Press.
Prügl, Elisabeth. 2011. Diversity management and gender mainstreaming as technologies of government. Politics and Gender, 7:1, 71–89. https://doi.org/10.1017/S1743923X10000565
Prügl, Elisabeth. 2015. Neoliberalising feminism. New Political Economy, 20:4, 614–631. https://doi.org/10.1080/13563467.2014.951614
Raeijmaekers, Daniëlle ja Maeseele, Pieter. 2017. In objectivity we trust? Pluralism, consensus, and ideology in journalism studies. Journalism 18:6, 647–663. https://doi.org/10.1177/1464884915614244
Rai, Shirin M., Hoskyns, Catherine ja Thomas, Dania. 2014. Depletion: the cost of social reproduction. International Feminist Journal of Politics, 16:1, 86–105. https://doi.org/10.1080/14616742.2013.789641
Rose, Nikolas. 1991. Governing by numbers: Figuring out democracy. Accounting Organizations and Society, 16:7, 673–692. https://doi.org/10.1016/0361-3682(91)90019-B
Rönnblom, Malin, Hudson, Christine ja Teghtsoonian, Katherine (toim.). 2017. Gender, governance and feminist analysis: missing in action? Lontoo: Routledge.
Tilastokeskus. 2021. Kotitaloustuotannon arvo. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/kotsa/2020/kotsa_2020_2021-11-11_tie_001_fi.html [Luettu 3.5.2023]
Triantafillou, Peter. 2017. Neoliberal power and public sector reforms. Manchester: Manchester University Press.
Tuomi, Jouni ja Sarajärvi, Anneli. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.
Valtiovarainministeriö. 2022. Uudistuva ja kestävä Suomi: Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro 2022. Helsinki: Valtiovarainministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-205-5
Yle. 2015. Sipilä: Kätilöt käänsivät pääni. Yle, 28.9.2015. https://yle.fi/a/3-8338636 [Luettu 3.5.2023]
Yliaska, Ville. 2014. Tehokkuuden toiveuni: uuden julkisjohtamisen historia Suomessa 1970-luvulta 1990-luvulle. Helsinki: Into.
Ylönen, Matti, Jaakkola, Jussi, Saari, Leevi ja Hiilamo, Heikki. 2020. Näyttöperusteisuus ja yritysten verotus: ekonomismin nousu suomalaisen yhteisöveropolitiikan tiedontuotannossa. Poliittinen talous, 8:1, 27–69. https://doi.org/10.51810/pt.96159
Ylöstalo, Hanna. 2020. Depoliticisation and repoliticisation of feminist knowledge in a Nordic knowledge regime: The case of gender budgeting in Finland. NORA – Nordic Journal of Feminist and Gender Research, 28:2, 126–139. https://doi.org/10.1080/08038740.2020.1727008
Ylöstalo, Hanna. 2022. Feminism at the crossroads of neoliberalism and neoconservatism: Restructuring women’s labor in the context of family leave reform in Finland. Social Politics: International Studies in Gender, State and Society, 29:4, 1336–1359. https://doi.org/10.1093/sp/jxac008
Ylöstalo, Hanna, Koskinen, Henri, Poutanen, Mikko ja Lepistö, Taru. 2023. Numeroiden voima politiikan journalismissa. Turku: Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9352-9
Ylöstalo, Hanna ja Lamberg, Emma. 2022. Taistelusta teknokratiaan: tasa-arvopolitiikan professionaalistuminen Suomessa. Sukupuolentutkimus-Genusforskning, 35:2–3, 3–15.
Julkaistu
Viittaaminen
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2023 Hanna Ylöstalo
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.