Optogenetiikka - valoa muistitutkimukseen
DOI:
https://doi.org/10.62443/psykologia.v51i2.144979Abstrakti
Miten kykenemme luomaan muistijälkiä kokemustemme pohjalta ja mitkä aivoalueet osallistuvat tähän tapahtumaan? Pitkään on tiedetty, että hippokampus on oleellinen tapahtumamuistin toiminnassa. Saatu tieto on pohjautunut ihmisen käyttäytymisen ja aivotoiminnan kokeelliseen tutkimukseen, neuropsykologisiin tapaustutkimuksiin sekä tutkimuksiin, joissa eläinten aivotoimintaa on kokeellisesti manipuloitu. Optogenetiikka on suhteellisen uusi tutkimusmenetelmä, joka mahdollistaa tietyn hermosolujoukon toiminnan säätelyn tarkasti määritellyllä ajanhetkellä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kuvataan, kuinka optogenetiikkaa hyödyntävän eläintutkimuksen avulla on kyetty tarkentamaan tietoa hippokampuksen eri alueiden ja aivokuoren merkityksestä muistijälkien muodostumisessa ja muistojen mieleenpalautuksessa. Tutkimuksissa on tarkasteltu eläimillä kontekstuaalista muistia, jonka voidaan ajatella vastaavan ihmisen tapahtumamuistia. Nämä tutkimustulokset viittaavat siihen, että vallalla oleva muistijälkien vahvistumisteoria ei nykymuodossaan kuvaa täysin oikein tapahtumamuistin toimintaa.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2024 Psykologia
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Käsikirjoitusta lähettäessäni ymmärrän, että lehden julkaisija Suomen Psykologinen Seura ry. pidättää oikeuden julkaistujen kirjoitusten painettuun ja sähköiseen julkaisemiseen. Poikkeustapauksista sovitaan erikseen kirjallisesti. Kaikissa epäselvissä kysymyksissä pyydetään kääntymään päätoimittajan puoleen.
