Ideaalilukijan jäljillä

Käsityksiä tekstinulkoisen lukijuuden ihanteista suomalaisessa lukemiskulttuurissa

Kirjoittajat

• Roosa Suomalainen Helsingin yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.30673/sja.115645

Avainsanat:

diskurssianalyysi, lukija, lukemistutkimus

Abstrakti

Artikkeli tarkastelee käsityksiä lukijuuden ihanteista suomalaisessa lukemiskulttuurissa ja erityisesti aktiivisten kirjojen lukijoiden kielenkäytössä. Artikkelissa analysoidaan, millä keinoin kirjoja vapaa-ajallaan lukevat tai kuuntelevat ihmiset ovat luonnehtineet itseään lukijoina, millaiset piirteet näyttäytyvät heidän kielenkäyttönsä perusteella lukijalle odotuksenmukaisina sekä miten näistä piirteistä rakentuvaa tekstinulkoisen ideaalilukijan konstruktiota haastetaan vaihtoehtoisin merkityksellistämisen tavoin.

Analyysi perustuu 804 avoimeen tekstivastaukseen, jotka sisältyvät syksyllä 2021 kerättyyn, kirjojen lukemista vapaa-ajalla kartoittaneeseen verkkokyselyaineistoon. Artikkelissa hyödynnetään diskurssin- ja tekstintutkimuksen lähestymistapoja ja sekä kriittisen että positiivisen diskurssianalyysin suuntauksia.

Analyysi osoittaa, että lukijoiden kuvaukset itsestään kantavat mukanaan jaettuja, kulttuurisesti vakiintuneita käsityksiä ja ilmaisukeinoja. Aineiston valtaapitävät eli hegemoniset diskurssit edustavat ideaalilukijalle kyselyaineiston perusteella odotuksenmukaisina pidettyjä ominaisuuksia. Hegemonisoituvat piirteet on analyysissa jaettu kolmeen diskurssiin. Aktiivisuuden diskurssissa nostetaan esiin lukemiseen liittyviä myönteisiä, intensiivisiä tunteita sekä lukemisen määrää ja siihen käytettyä aikaa. Sitoutumisen diskurssissa taas keskeistä on lukemiselle omistautuminen yksittäisen tekstin, arkielämän ja yhteisön tasoilla. Luonnollisuuden diskurssissa piirtyy kuva ideaalilukijasta, jolle lukeminen on vaivatonta, rutiininomaista ja jopa itsestään selvä osa elämää ja identiteettiä.

Toisaalta vakiintunutta lukijan ideaalia myös kyseenalaistetaan tai sivuutetaan kahden vaihtoehtoisen diskurssin avulla. Omaehtoisuuden diskurssissa kyselyn vastaajat ottavat ideaalilukijan piirteisiin kriittistä etäisyyttä ja korostavat omia, normeja tietoisesti haastavia valintojaan. Hyväksynnän diskurssissa ideaalilukijan piirteisiin suhtaudutaan aktiivisen torjunnan sijaan pikemminkin passiivisesti, ja keskeiseksi piirteeksi kohoaa ristiriitaisuuden hyväksyminen.

Aineiston diskurssien välisten suhteiden analyysi osoittaa, että vastaajat käyvät moniäänistä neuvottelua lukijuuteen liittyvistä odotuksista ja sosiaalisista normeista. Analyysin tulosten pohjalta voidaan pohtia, keille kokemus lukijuudesta näyttäytyy diskursseissamme ja yhteiskunnassamme saavutettavana. Artikkeli tarkasteleekin diskurssien välistä kamppailua mahdollisuutena lukemiskulttuurin muutokseen.

Lähdeviitteet

ALASUUTARI, PERTTI 1999: Laadullinen tutkimus. 3. uudistettu painos. Vastapaino, Tampere.

ANKOWSKI, AMBER - ANKOWSKI, ANDY 2021: Bringing up bookmonsters. The joyful way to turn your child into a fearless, ravenous reader. The Experiment, New York.

BAHTIN, M. M. 1981: Discourse in the novel. MICHAEL HOLQUIST (toim.): The dialogic imagination: four essays by M. M. Bakhtin, 259-422. University of Texas Press, Austin.

BARTLETT, TOM 2012: Hybrid voices and collaborative change. Contextualising positive discourse analysis. Routledge, New York.

https://doi.org/10.4324/9780203109373

BAYARD, PIERRE 2008: Miten puhua kirjoista joita ei ole lukenut. Suomentanut PIRJO THOREL. Atena, Jyväskylä.

BJÖRNINEN, SAMULI - MIKKONEN, JUKKA - YLI-JUONIKAS, JAAKKO 2020: Pitääkö kaunokirjallisuudesta olla hyötyä? MARIA MÄKELÄ, SAMULI BJÖRNINEN, VILLE HÄMÄLÄINEN, LAURA KARTTUNEN, MATIAS NURMINEN, JUHA RAIPOLA ja TYTTI RANTANEN (toim.): Kertomuksen vaarat. Kriittisiä ääniä tarinataloudessa, 241-253. Vastapaino, Tampere.

BRUNILA, RIITTA 1988: Kirjoitetun kielen mutta-kytkösten tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.

VAN DIJK, T. A. 1993: Principles of critical discourse analysis. Discourse & Society 4(2), 249-283.

https://doi.org/10.1177/0957926593004002006

DUVALLON, OUTI - PELTOLA, REA 2013: Konsessiiviset vaikka-lausumat: virtuaalisesta faktuaaliseen. Virittäjä 117(3), 317-345. Saatavissa https://journal.fi/virittaja/article/view/7923.

EGGINS, SUZANNE 2004: An introduction to systemic functional linguistics. Continuum, London.

ESKOLA, KATARINA 1990: Lukijoiden kirjallisuus Sinuhesta Sonja O:hon. Tammi, Helsinki.

FAIRCLOUGH, NORMAN 1992: Discourse and social change. Polity, Cambridge.

-- 2012: Critical discourse analysis. J. P. GEE ja M. HANDFORD (toim.): The Routledge handbook of discourse analysis, 8-19. Routledge, London.

GRÜNTHAL, SATU 2020: Kinder, Jugendliche und das Lesen in Finnland. INGRID SCHELLBACH-KOPRA, GABRIELE SCHREY-VASARA, STEFAN MOSTER ja SATU GRÜNTHAL (toim.): Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen 52, 10-23. Deutsche Bibliothek, Helsinki.

GUTHRIE, JOHN T. - PERENCEVICH, KATHLEEN C. - WIGFIELD, ALLAN 2004: Motivating reading comprehension. Concept-oriented reading instruction. L. Erlbaum Associates, Mahwah.

https://doi.org/10.1037/0022-0663.96.3.403

GUTHRIE, JOHN T. - KLAUDA, SUSAN L. 2015: Engagement and Motivational Processes in Reading. PETER AFFLERBACH (toim.): Handbook of individual differences in reading: Reader, text, and context, 41-53. Routledge, London. https://doi-org.libproxy.helsinki.fi/10.4324/9780203075562

HALLIDAY, M. A. K. 1978: Language as social semiotic. The social interpretation of language and meaning. Arnold, London.

-- 1994: An introduction to functional grammar. Arnold, London.

HANIFI, RIITTA 2021: Lukeminen muutoksessa. RIITTA HANIFI, JUHA HAARAMO ja KAISA SAARENMAA (toim.): Mitä kuuluu vapaa-aikaan? Tutkimus, tieto ja tulkinnat, 133-157. Tilastokeskus, Helsinki. Saatavissa https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/eli_vapm_202100_2021_23894_net.pdf.

HELLE, MERJA - TÖYRY, MAIJA 2008: Mallilukijasta muutoksen työkalu? Journalismikritiikin vuosikirja. Saatavissa https://journalismikritiikki.wordpress.com/verkkoartikkelit/mallilukijasta-muutoksen-tyokalu/ (viitattu 28.3.2022).

HOSSEINI, SILVIA 2022: Oikein pitkä tie. Helsingin Sanomat 3.1.2022. Saatavissa https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008442500.html (viitattu 3.1.2022).

HUOTILAINEN, MINNA 2019: Näin aivot oppivat. PS-kustannus, Jyväskylä.

HUOTILAINEN, MINNA - MOISALA, MONA 2018: Keskittymiskyvyn elvytysopas. Tuuma, Jyväskylä.

JAAKOLA, MINNA - TÖYRY, MAIJA - HELLE, MERJA - ONIKKI-RANTAJÄÄSKÖ, TIINA 2014: Construing the reader. A multidisciplinary approach to journalistic texts. Discourse & Society 25 (5), 640-655.

https://doi.org/10.1177/0957926514536828

JOKINEN, ARJA - JUHILA, KIRSI - SUONINEN, EERO 2016: Diskurssianalyysi - Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Vastapaino, Tampere.

JUOPPERI, SILJA 2018: Lukemisen merkitys ja muutos lukukokemuskertomuksissa. Kasvatus & Aika 12 (2), 62-76. Saatavissa https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/74131.

KALLIOKOSKI, JYRKI 1986: Rinnastusfraasin jäsenten järjestyksestä. PENTTI LEINO ja JYRKI KALLIOKOSKI (toim.): Kieli 1, 73-102. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, Helsinki.

-- 2005: Referointi ja moniäänisyys kielenkäytön ilmiöinä. MARKKU HAAKANA ja JYRKI KALLIOKOSKI (toim.): Referointi ja moniäänisyys, 9-42. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

KARVONEN, PIRJO 1991: Kieliopillinen metafora ja sen vaikutukset tekstissä. TAPANI LEHTINEN ja SUSANNA SHORE (toim.): Kieli 6. Kieli, valta ja eriarvoisuus. Esitelmiä 18. kielitieteen päiviltä, 149-165. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, Helsinki.

-- 1996: Sitä ja tätä komiteakielestä. RITVA LIISA PITKÄNEN, HELENA SUNI ja SATU TANNER (toim.): Kielen kannoilla. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 20 vuotta, 30-40. Edita, Helsinki.

KAUPPINEN, ANNELI 2006: Polyseeminen vaikka ja neuvottelun retoriikka. Virittäjä 110 (2), 162-189. Saatavissa https://journal.fi/virittaja/article/view/40475.

KOLJONEN, KARI 2013: Kriisi journalismissa: kansakunnan katastrofit ja muuttuva professio. Tampereen yliopisto, Tampere.

KORHONEN-KUSCH, RIITTA 1988: Monta muttaa. mutta-luokan konnektiivien syntaktis-semanttis-pragmaattista analyysia. Helsingin yliopisto, Helsinki.

KS = Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. Kotimaisten kielten keskus, Helsinki 2021. Saatavissa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi (päivitetty 11.11.2021).

LAINE, TUIJA 2017: Aapisen ja katekismuksen tavaamisesta itsenäiseen lukemiseen. Rahvaan lukukulttuurin kehitys varhaismodernina aikana. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

-- 2018: Lukeminen - yksityinen vai yhteisöllinen tapahtuma? Kasvatus & Aika 12 (2), 21-35. Saatavissa https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/74128.

LAITINEN, LEA 1992: Välttämättömyys ja persoona: Suomen murteiden nesessiivisten rakenteiden semantiikkaa ja kielioppia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 569. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

LAUNIS, KATI - MÄKIKALLI, AINO 2020: Mitä tehdä, kun Shakespeare ei vloggaa eikä Waltari twiittaa? Kirjasto, koulu ja nuorten uudistuvat lukemiskulttuurit. ELINA ARMINEN, ANNA LOGRÉN ja ERKKI SEVÄNEN (toim.): Kirjallinen elämä markkinaperustaisessa yhteiskunnassa, 333-359. Vastapaino, Tampere.

LITTAU, KARIN 2006: Theories of reading. Books, bodies, and bibliomania. Polity, Cambridge.

MARTIN, J. R. 2004: Positive discourse analysis. Solidarity and change. Revista Canaria de Estudios Ingleses, 49 (1), 179-202.

MARTIN, J. R. - WHITE, PETER 2005: The Language of Evaluation. Appraisal in English. Palgrave Macmillan, Basingstoke.

MÄKELÄ, MARIA 2020: Kertomakirjallisuus myöhäiskapitalistisessa tarinataloudessa. KAISA AHVENJÄRVI, JURI JOENSUU, ANNA HELLE ja SANNA KARKULEHTO (toim.) 2020: Paperinen avaruus. Näkökulmia kirjaesineen ja kirjallisuuden materiaalisuuksiin, 263-290. Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 128. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

MÄKINEN, ILKKA 2018: Lukuhalun paluu: motivaation käsite suomalaisessa lukemistutkimuksessa toisen maailmansodan jälkeen. Kasvatus & Aika 12 (2), 7-20. Saatavissa https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/74127.

OKKONEN, ANTERO 1980: Toimittajan työ 1. Karisto, Hämeenlinna.

PIETIKÄINEN, SARI - MÄNTYNEN, ANNE 2019: Uusi kurssi kohti diskurssia. Vastapaino, Tampere.

PIETILÄ, PENNI - LAKKA, LEEA 2021: Siis mähän oisin kova lukee - Koulupolulla haasteita kohdanneiden nuorten käsityksiä lukemisesta ja kirjoittamisesta. Nuorisotutkimus 39 (3), 21-35.

PUOLAKKA, KALLE 2020: Kirjallisuuden tilasta digitaalisena aikana. Niin & näin 2, 25-34.

PURHONEN, SEMI - GRONOW, JUKKA - HEIKKILÄ, RIIE - KAHMA, NINA - RAHKONEN, KEIJO - TOIKKA, ARHO 2014 (toim.): Suomalainen maku. Kulttuuripääoma, kulutus ja elämäntyylien sosiaalinen eriytyminen. Gaudeamus, Helsinki.

PÄLLI, PEKKA - LILLQVIST, ELLA 2020: Diskurssianalyysi. MILLA LUODONPÄÄ-MANNI, MARKUS HAMUNEN, REETTA KONSTENIUS, MATTI MIESTAMO, URPO NIKANNE ja KAIUS SINNEMÄKI (toim.): Kielentutkimuksen menetelmiä II, 374-411. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

https://doi.org/10.2307/j.ctv1qp9hgb.14

QVIST, MARTTI 1960: Lukemisharrastus. Helsingissä suoritettu haastattelututkimus. Karisto, Hämeenlinna.

ROJOLA, LEA 2006: Puhetta siitä. Lukijuuden rakentuminen Maria Jotunin novellissa Rakkautta. TARU NORDLUND, TIINA ONIKKI-RANTAJÄÄSKÖ ja TONI SUUTARI (toim.): Kohtauspaikkana kieli. Näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin, 475-497. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

ROSS, C. S. 1999: Finding without seeking: The information encounter in the context of reading for pleasure. Information Processing and Management 35, 783-799.

https://doi.org/10.1016/S0306-4573(99)00026-6

SAARINEN, PIRKKO - KORKIAKANGAS, MIKKO 2009: Lukemaan vai tietokoneelle? Nuorten lukemisharrastuksen muuttuminen 1960-luvulta 2000-luvulle. BTJ Kustannus, Helsinki.

SALMI, HANNU 2008: Lukuhimon jäljillä. Turun Sanomat 18.1.2008. Saatavissa http://hannusalmi.blogspot.com/2008/01/lukuhimon-jljill.html (viitattu 10.2.2022).

SAMMALLAHTI, PEKKA 2002: Lauserakenteen kuvaamisesta I. Virittäjä 106 (4), 536-562. Saatavissa https://journal.fi/virittaja/article/view/40215.

SARESMA, TUIJA 2013: Suomalaiset lukemisen kulttuurit. MIKA HALLILA, YRJÖ HOSIAISLUOMA, SANNA KARKULEHTO, LEENA KIRSTINÄ ja JUSSI OJAJÄRVI (toim.): Suomen nykykirjallisuus 2. Kirjallinen elämä ja yhteiskunta, 238-250. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

SINNEMÄKI, KAIUS 2020: Kansankielinen lukutaito Suomessa protestanttisena projektina. NIKO HUTTUNEN, ANNELI PORTMAN ja KAIUS SINNEMÄKI (toim.): Kaappiluterilainen kansa. Puheenvuoroja suomalaisesta yhteiskunnasta, 51-89. Käsite-Kirjat, Helsinki.

SISÄTTÖ, VESA 2020: Lukemisen voima. Rauhoita mielesi ja paranna keskittymiskykyäsi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

SOLIN, ANNA 2012: Kriittinen diskurssintutkimus. VESA HEIKKINEN, EERO VOUTILAINEN, PETRI LAUERMA, ULLA TIILILÄ ja MIKKO LOUNELA (toim.): Genreanalyysi - tekstilajitutkimuksen käsikirja, 558-563. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

STEINBY, LIISA - MÄKIKALLI, AINO 2013 (toim.): Johdatus kirjallisuusanalyysiin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

TAINIO, LIISA - WINKLER, IRIS 2014: The construction of ideal reader in German and Finnish textbooks for literacy education. L1-Educational Studies in Language and Literature 14, 1-25. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/230995.

https://doi.org/10.17239/L1ESLL-2014.01.05

TUOMI, JOUNI - SARAJÄRVI, ANNELI 2009: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 5. uudistettu laitos. Tammi, Helsinki.

USHERWOOD, BOB - TOYNE, JACKIE 2002: The value and impact of reading imaginative literature. Journal of Librarianship and Information Science 34 (1), 33-41.

https://doi.org/10.1177/096100060203400104

VIRTANEN, MIKKO T. - HIIDENMAA, PIRJO 2020: Tekstintutkimus. MILLA LUODONPÄÄ-MANNI, MARKUS HAMUNEN, REETTA KONSTENIUS, MATTI MIESTAMO, URPO NIKANNE ja KAIUS SINNEMÄKI (toim.): Kielentutkimuksen menetelmiä IV, 831-863. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

https://doi.org/10.2307/j.ctv1qp9hgb.28

VISK = AULI HAKULINEN, MARIA VILKUNA, RIITTA KORHONEN, VESA KOIVISTO, TARJA RIITTA HEINONEN ja IRJA ALHO 2004: Iso suomen kielioppi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Verkkoversio. Saatavissa http://scripta.kotus.fi/visk.

VITIKKA, ELINA 2022 (tulossa): Kieltolause tekijän ja lukijan välisen vuorovaikutuksen resurssina yleistajuisessa tietokirjassa.

WINTHER-JENSEN, TIIA - PITKÄNEN, MAIJU-SOFIA 2021: Verkkoajan uudet lukijat. KAI EKHOLM ja YRJÖ REPO (toim.): Lukemisen aika. Eikö Suomessa lueta tarpeeksi? 157-176. Siltala, Helsinki.

YLI-VAKKURI, VALMA 1986: Suomen kieliopillisten muotojen toissijainen käyttö. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 28. Turun yliopisto, Turku.