Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1800-luvulla kustantamat vieraskieliset sanakirjat: funktiot, odotukset ja vastaanotto

Kirjoittajat

• Kirsi-Maria Karoliina Nummila Turun yliopisto
• Minna Seppänen Turun yliopisto

DOI: https://doi.org/10.30673/sja.69844

Avainsanat:

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, sanakirjat, 1800-luku

Abstrakti

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1800-luvulla kustantamat vieraskieliset sanakirjat: funktiot, odotukset ja vastaanotto

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) oli 1800-luvulla merkittävä suomen kielen joko lähtö- tai kohdekielenä sisältävien vieraskielisten sanakirjojen kustantaja. Tässä artikkelissa tarkastellaan SKS:n 1800-luvulla kustantamien vieraskielisten sanakirjojen julkaisutoimintaa kustantajan, sanakirjan laatijan ja julkaisun vastaanottajan näkökulmista. Tutkimuksen keskeisenä tarkoituksena on valaista sanakirjojen kustantamiseen liittyviä tavoitteita ja sanakirjoihin kohdistuneita toiveita. Tutkimuksessa tarkastellaan näiden seikkojen kirjoittumista analysoitaviin teksteihin ja tekstien väliseen vuoropuheluun. Tutkimusaineisto koostuu SKS:n kokouspöytäkirjoista, SKS:n julkaisemien sanakirjojen esipuheista ja sanakirjoista julkaistuista kirja-arvioista. Tarkasteltavat sanakirjat on julkaistu vuosina 1864–1900. Ajanjakso on suomen kielen kehityksen ja suomenkielisen sivistyksen kannalta erityisen merkittävä.

SKS:n toimintaa kuvaavat pöytäkirjat osoittavat, että SKS:n piirissä käydyissä keskusteluissa tärkeimmiksi syiksi laatia vieraskielisiä sanakirjoja nousevat koulujen tarpeet ja suomalaisen kulttuurin rikastuttaminen merkittävien sivistyskielten kirjallisuuden kautta. Teosten korkean tason SKS pyrki varmistamaan valitsemalla tekijät tarkkaan ja kontrolloimalla prosessia asettamiensa toimikuntien avulla. Teosten esipuheet osoittavat, etteivät SKS:n sanakirjojen laatijoille antamat ohjeet kuitenkaan olleet loppuun asti mietittyjä eivätkä toimitusperiaatteet selviä. Kesken prosessin muuttuneet ohjeet ja tavoitteet tuottivat epätasaisuutta ja hidastivat työtä. Monien tarpeiden samanaikaiset tyydyttämisyritykset epäonnistuivat käytännössä, ja tuloksina oli yhtäkään käyttäjäryhmää erityisen hyvin palvelevia teoksia. Samat teemat ovat esillä sanakirjoista kirjoitetuissa arvioissa; niissä nousee kuitenkin voimakkaasti esiin myös pioneerityön arvostus ja kansallinen kiitollisuuden tunne. Puutteistaan huolimatta 1800-luvun vieraskieliset sanakirjat olivatkin merkittäviä osoituksia suomen ilmaisuvarojen rikkaudesta ja kielen arvosta tasavertaisena muiden sivistyskielten rinnalla.

 

Foreign language dictionaries published by the Finnish Literature Society in the 19th century: functions, expectations, and reception

 

In the 19th century, the Finnish Literature Society (SKS) was a major publisher of foreign language dictionaries containing Finnish as either the source or the target language. This article deals with the publication process of foreign language dictionaries published by SKS in the 19th century from the points of view of the publisher, the author of the dictionary, and the recipient of the publication. The central purpose of the study is to illustrate the goals related to dictionary publication as well as the needs behind these publications. This study examines how such matters are expressed in the texts to be analysed as well as the dialogue between the texts. Research data consist of SKS’s minutes, the forewords of dictionaries published by SKS, and book reviews made of the dictionaries. The analysed dictionaries were published between 1864 and 1900. This time period is of particular significance for the development of the Finnish language and Finnish language education and culture.

The minutes describing SKS’s operation reveal that, in discussions within SKS, the most important reasons for publishing foreign language dictionaries were seen to be the increasing needs of the school system and the enrichment of Finnish culture through access to literatures published in the principal languages of the civilised world. SKS aimed to ensure the high quality of its publications through careful selection of authors and monitoring of the publication process with the help of specially created committees. However, from the forewords of the dictionaries we can see that the instructions given by SKS to the authors of the dictionaries were not quite thought through, and editorial principles were somewhat unclear. Instructions and objectives were being revised during the publication process, which caused inconsistent end results and slow progress. The goal of trying to meet varying requirements at the same time was not successful in practice, and the end result was the publication of dictionaries that were not particularly suitable for any target group. The same themes come up in reviews written about the dictionaries; however, the reviews also express a clear admiration towards the pioneering spirit of the publications and a sense of national gratitude. Despite their deficiencies, foreign language dictionaries in the 19th century were a significant demonstration of the expressive richness of the Finnish language and its value as an equal to other languages of the civilised world.