Kotiinpaluun kronotoopit suomalaisessa sisällissotakirjallisuudessa

  • Tiina Mahlamäki University of Turku

Abstrakti

Tarkastelen artikkelissani suomalaisessa sisällissotakirjallisuudessa kuvattuja kohtauksia, joissa sisällissotaan lähteneet palaavat vankileiriltä kotiin. Aineistoni koostuu Runar Schildtin novellista "Kotiinpaluu" (1919), Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa (1932), Hella Wuolijoen Työmiehen perhe (1949/1970), Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla II (1960), Juhani Syrjän Juho 18 (1998) ja Heidi Köngäksen Sandra (2017). Lisäksi mukana on muutamia muita aihetta käsitteleviä romaaneja, joihin viittaan. Tarkastelen romaanien kuvauksia kotiinpaluista seuraavien, kuvauksia yhdistävien teemojen avulla: kuollut palaa kotiin, tappava ruoka, palaajana työtätekevä kansa sekä lapsi palaa kotiin. Analyysin teoreettisena käsitteenä käytän venäläisen kirjallisuudentutkijan Mihail Bahtinin kronotoopin käsitettä, erityisesti kohtaamisen, tien ja kynnyksen kronotooppeja. Hyödynnän myös uskonnontutkija Thomas A. Tweedin muotoilemia kehon, kodin ja kotimaan kronotooppeja.

Avainsanat: Vuosi 1918, kaunokirjallisuus, Mihail Bahtin, kronotooppi, kotiinpaluut, Thomas A. Tweed, sisällissota
Osasto
Artikkelit
Julkaistu
joulu 17, 2018
Viittaaminen
Mahlamäki, T. (2018). Kotiinpaluun kronotoopit suomalaisessa sisällissotakirjallisuudessa. Sananjalka, 60(60.), 217-237. https://doi.org/10.30673/sja.70058