Uhrilehto

  • Helena Ruotsala professor
  • Larisa Kalašnikova Doktorand
Avainsanat: marit, uhrilehto, luontouskonto, merkitysanalyysi, etnografiset kenttätyöt

Abstrakti

Artikkeli perustuu heinäkuussa 2019 tehtyihin etnografisiin kenttätöihin Untšon kylässä Marin tasavallassa, joka sijaitsee Keski-Venäjällä aivan Tatarstanin rajalla. Untšon eli   venäjäksi Šorunžan keskuskylän lisäksi siihen kuluu kuusi muuta pienempää kylää, joiden kaikkien yhteenlaskettu asukasmäärä oli vuonna 2019 noin 2000. Pienemmät kylät ovat Mukanai, Paimyr, Sapunža, Šlan, Šurga ja Jambator. Osa asukkaista on vain kirjoilla kylässä. Tarkastelemme artikkelissa yhtä marilaisuuden identiteettisymbolia uhrilehtoa. Kenttätöiden aikana siellä pidettiin heinäkuussa Pietarin eli sikäläisittäin Petron päivänä Sürem-uhrimenot.  

Uhrilehdon valinta perustuu siihen, että kysyessämme nykymarilaisuuden symboleja haastateltavat nostivat esille marin kielen, puvun tai marien uskonnon. Valitsimme näistä uhrilehdon tarkastelun kohteeksi. Analysoimme lehtoa kahdesta näkökulmasta; lyhyesti Sergei Tšavainin runon Lehto avulla ja museoissa käytettävänä olevan merkitysanalyysin avulla. Merkitysanalyysi nostaa lehdon merkityksen laajemman keskustelun pohjaksi.

Merkitysanalyysimenetelmän avulla tutkittavana olevan ilmiön – tässä siis uhrilehdon –   autenttisuus, elämyksellisyys, yhteisöllisyys sekä historiallinen ja kulttuurinen merkitys sekä   hyödynnettävyys nousevat käsittelyyn. Kokonaisuudessaan tavoitteena on selvittää se, mitä ja mistä se kertoo. Nämä kaikki asiat tulivat hyvin esille uhrilehdosta ja siellä keskikesällä pidetystä Süremin uhrijuhlasta. Uhrijuhlan merkitys voi olla erilainen siellä vieraileville turisteille, meille tutkijoille, nuorille marilaisille tai kyläläisille, joita kuitenkin uhrilehdossa oli melko runsaasti paikalla.

 

Osasto
Artikkelit
Julkaistu
loka 30, 2020
Viittaaminen
Ruotsala, H., & Kalašnikova, L. (2020). Uhrilehto. Sananjalka, 62(62), 255-275. https://doi.org/10.30673/sja.95608