Kaupunkitila ja kadunnimet

vertaileva tutkimus Viipurin keskustan ja muiden kaupunginosien kadunnimistä 1913–2024

Authors

• Hannu Tsupari Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.30673/sja.144494

Keywords:

kaupunkinimistö, muistonimet, kriittinen onomastiikka, kadunnimet, kielimaisematutkimus

Abstract

Vertailen tutkimuksessani Viipurin keskustan ja muiden kaupunginosien kadunnimiä vuosien 1913–2024 välisenä ajanjaksona. Sovellan tutkimuksessani  kielimaisematutkimuksen  ja kriittisen onomastiikan metodeja. Tarkasteltavana ovat kadunnimet Suomen suuriruhtinaskunnan (1812–1917), Suomen tasavallan (1917–1944) ja Venäjän federaation (1991–) ajanjaksoilta. Tutkimusaineistona ovat kartat kyseisiltä ajanjaksoilta. Yksi tutkimukseni tavoitteista on selvittää, miten vallanpitäjät käyttävät katujen nimeämistä vallan välikappaleena. Tutkimus on jatkoa aikaisemmalle tutkimukselleni, jossa tutkin Viipurin keskustan kadunnimiä keskiajalta lähtien nykypäivään.

Luokittelin kadunnimet muistonimiin ja ei-muistonimiin. Muistonimet jaoin ideologisiin muistonimiin ja muihin muistonimiin. Ei-muistonimet jaoin puolestaan syntaktis-semanttisen mallin mukaisiin nimeämisperusteisiin ja ryhmänimiin. Artikkelissa selvitetään, millaisia esikaupunkien kadunnimet ovat ja vertaillaan, miten ne poikkeavat keskustan kadunnimistä ja onko muistonimiä keskustan lisäksi myös muissa kaupunginosissa ja millaisia ne ovat.

Tutkimuksesta selviää, että ideologiset muistonimet keskittyvät pääosin keskustaan kaikissa kartoissa. Nyky-Viipuria kuvaavassa vuoden 2024 kartassa ideologisia muistonimiä on keskustan lisäksi erityisen paljon myös ns. Viipurin läntisissä kaupunginosissa. Tämä selittyy kyseisten alueiden vahvalla alueellisella identiteetillä, joka johtuu niiden tärkeästä sotilaallisesta ja puolustuksellisesta merkityksestä Viipurin historiassa. Ei-muistonimien määrä on keskustan ulkopuolella moninkertainen muistonimiin verrattuna kaikissa kolmessa kartassa. Niissä huomio kiinnittyy ryhmänimien suureen määrään.