Juustossa löytyy

eksistentiaalilause ja inessiivisubjekti

Kirjoittajat

• Jussi Ylikoski Oulun yliopisto & Sámi allaskuvla

DOI: https://doi.org/10.30673/sja.115481

Avainsanat:

eksistentiaalilauseet, inessiivi, partitiivi, suomen kieli, subjekti

Abstrakti

Juustossa löytyy: eksistentiaalilause ja inessiivisubjekti

Suomen kielen lausetyypit sekä niille ominaisten ydinargumenttien eli subjektien ja objektien merkintä kuuluvat fennistiikan perinteisiin ydinaiheisiin, ja partitiivisubjekti on niiden joukossa erittäin keskeisellä sijalla. Vaikka lausetyyppien määrittelystä ja keskinäisistä suhteista on olemassa monia mielipiteitä, yhtä mieltä ollaan siitä, että subjekteja ja objekteja merkitään nominatiivilla, partitiivilla, genetiivillä sekä persoonapronominien ja kuka-pronominin taivutukseen kuuluvalla t-päätteisellä akkusatiivilla.

Tämä artikkeli on tutkimus suomen kielen lauseopin tutkimuksen ydinaiheisiin kuuluvien eksistentiaalilauseiden ja erityisesti niiden subjektinmerkinnän rajamailta. Tutkimuskohde muistuttaa partitiivisubjektia, mutta aiheena ei kuitenkaan ole partitiivi vaan siihen rinnastuva inessiivi. Tarkastelun ytimessä ovat esimerkkien (1a–c) kuvaamat lausetyypit, joita tarkastellaan rinnastamalla ne eksistentiaali- ja omistuslauseiksi katsottaviin lausetyyppeihin (2a–c), joiden partitiivimuotoista argumenttia on tapana luonnehtia joko subjektiksi tai eksistentiaalisubjektiksi, ns. e-subjektiksi.

(1)

a. Selityksissä löytyy.                            

b. Jarilla selityksissä löytyy.

c. Balilla temppeleissä löytyy.

(2)

a. Selityksiä löytyy.

b. Jarilla selityksiä löytyy.

c. Balilla temppeleitä löytyy.

Vaikka eksistentiaalilauseet ovat suomen kieliopin tutkituimpia vyyhtejä, esimerkkien (1a–c) kuvaamia lausetyyppejä ei liene aiemmin käsitelty. Lauseet eivät täytä tavanomaisia eksistentiaalilauseen kriteerejä eli niitä välttämättä ei ole syytäkään pitää eksistentiaalilauseina. Tässä artikkelissa tällaisia lauseita kutsutaan yksinkertaisesti mutta radikaalisti inessiivisubjektillisiksi lauseiksi huolimatta siitä, että suomen kielioppiperinne ei tunne ajatusta inessiivisubjekteista.

Inessiivisubjektilliset lauseet ovat verraten harvinainen ilmiö, ja artikkelin päätarkoituksena on tarjota ensimmäinen empiirinen yleiskuvaus aiheesta. Vaikka suomen kielen lausetyypit sinänsä eivät vaikuta kokeneen yli satavuotisen tutkimushistoriansa aikana merkittäviä muutoksia, käsitykset ja mielipiteet yksittäisistä kysymyksistä ovat vaihdelleet. Tämän havainnoivan ja deskriptiivisen tutkimuksen lähestymistapa on tietoisen teorianeutraali, jotta artikkelin päähavainnot tulevat olemaan helposti myös tulevien tutkijapolvien ymmärrettävissä. Ilmiön alkuperää ja historiaa koskevat kysymykset jäävät tutkimuksen ulkopuolelle: artikkeli kuvaa suomen inessiivisubjektia sellaisena kuin minä se edustuu kolmisenkymmentä vuotta kestäneen internetaikakauden teksteissä ja kielen nykypuhujien intuitioissa.

Johdantoa seuraava luku 2 esittää taustatietoja suomen eksistentiaalilauseiden tutkimushistoriasta. Luku 3 on empiirinen kuvaus inessiivisubjektillisista lauseista nykykieltä edustavien korpusten valossa. Luvussa 4 arvioidaan samantyyppisiä lauseita pienen kyselytutkimuksen avulla. Luvussa 5 esitetään yhteenvetona, että suomen kielessä on pitkään tutkittuja eksistentiaalilauseita muistuttava lausetyyppi, jonka eräänlaista subjektia koodataan kaikista muista suomen lausetyypeistä poiketen inessiivillä (Jarilla selityksissä löytyy, Balilla temppeleissä löytyy) eikä esimerkiksi partitiivilla (Jarilla selityksiä löytyy, Balilla temppeleitä löytyy). Inessiiviä käytetään vain harvojen verbien (löytyä, piisata, riittää ja puuttua) subjektina, mutta sillä ja partitiivilla on nähtävissä myös merkityseroja; tietyissä tapauksissa inessiivisubjektia voi pitää hieman yksiselitteisempänä.

 

Finnish existential clauses and the inessive subject
The most discussed issues in the study of Finnish grammar include clause types and argument marking, and, particularly, existential clauses and the syntactic functions of the partitive case. This article is a study on the frontiers of Finnish existential clauses and, in particular, their subject marking. The main focus is on the use of the inessive (locative ‘in; at’) case in syntactic functions that resemble the partitive subject.

At the heart of the analysis are the types of clauses seen in examples (2a–b), which are examined by comparing them with the types of clauses (1a–b) that can be regarded as existential (including possessive) clauses, whose partitive arguments are usually characterised as either subjects or so-called e-subjects in Finnish grammatical tradition.

(1)
a.      Jari-lla selityks-i-ä löytyy.
         Jari-ade excuse-pl-part be.found.3sg
        ‘Jari sure does have excuses.’
b.     Bali-lla temppel-ei-tä löytyy.
        Bali-ade temple-pl-part be.found.3sg
        ‘There truly are temples in Bali.’
(2)
a.      Jari-lla selityks-i-ssä löytyy.
         Jari-ade excuse-pl-ine be.found.3sg
        ‘Jari sure has a lot of excuses.’
b.     Bali-lla temppel-ei-ssä löytyy.
        Bali-ade temple-pl-ine be.found.3sg
        ‘There sure are a lot of temples in Bali.’

This article is the first study on the types of clauses as seen in (2a–b). In practice, the inessive marked subject only occurs in clauses headed by the verbs löytyä ‘be found; to exist’, piisata ‘suffice; exist’ and riittää ‘suffice; exist’ as well as puuttua ‘lack’ in negative clauses. Even though the clauses in question are quite unusual, regarding both their frequency and the use of the inessive case in what looks like a subject position, their relation to the analogous existential clauses with nominative and partitive subjects offers a unique perspective to the possibilities of argument marking in existential clauses:

(3)
a.   Kun Jari tuli kotiin, lakritsi löyty-i.
      when Jari come-pst.3sg home licorice.nom be.found-pst.3sg
      ‘The licorice showed up when Jari came home.’
b.    Kun Jari tuli kotiin, lakritsi-a löyty-i.
       when Jari come-pst.3sg home licorice-part be.found-pst.3sg
      ‘Some liquorice showed up/There was some licorice around when Jari came home..’
c.    Kun Jari tuli kotiin, lakritsi-ssa löyty-i.
       when Jari come-pst.3sg home licorice-ine be.found-pst.3sg
       ‘A lot of licorice showed up when Jari came home.’

In what could be characterised as tripartite differential argument marking, the semantic function of the inessive argument in existential clauses is to refer to an abundant amount of mass or entities denoted by the noun. The abundative meaning of inessive subject clauses in opposition to non-abundative existentials can be seen in the translations for (2a–b) and (3c).