Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ja satovuosina

Authors

  • Maarit Termonen Luonnonvarakeskus (Luke)
  • Arja Mustonen Luonnonvarakeskus (Luke)
  • Katja Alhonoja Gasum Oy
  • Kirsi Järvenranta Luonnonvarakeskus (Luke)
  • Mari Räty Luonnonvarakeskus (Luke)

Keywords:

käsittelyjäännös, nurmi, ohra, orgaaniset lannoitteet

Abstract

Orgaanista voimaa peltoon ja parteen (OrVo) -hanke toteutti Luke Kuopio Maaningan toimipaikassa 2020–2021 ruutukokeen, jossa tutkittiin Gasum Oy:n orgaanisten lannoitteiden hiilisyötettä ja lannoitusvaikutusta verrattuna Luke Maaningan biokaasulaitoksen (ainoa syöte naudan liete) käsittelyjäännökseen sekä mineraalityppeen. Vuonna 2020 koekasvina oli puitu ohra, ja vuonna 2021 ohran alle perustettu timotei-nurminataseos, joka korjattiin kaksi kertaa kesän aikana. Keväällä 2020 ohran lannoitteina käytettiin Vehmaan konsentraattia (4.8 t ha-1; liukoinen typpi 103 kg ha-1) sekä Turun konsentraattia, johon levityksen helpottamiseksi sekoitettiin 15 % vettä (10.2 t ha-1; liuk. N noin 59 kg ha-1). Luken käsittelyjäännöstä levitettiin 36.4 t ha-1 (liuk. N 69 kg ha-1). Mineraalityppeä ei lisätty. Keväällä 2021 nurmen ensimmäiselle sadolle käytettiin uudelleen Vehmaan konsentraattia (3.7 t ha-1; liuk. N 81 kg ha-1) sekä Luken käsittelyjäännöstä (36.8 t ha-1; liuk. N 81 kg ha-1), mutta Turun konsentraatti korvattiin Honkajoen käsittelyjäännöksellä (15.9 t ha-1; liuk. N 73 kg ha-1). Orgaanisten lannoitteiden typpi täydennettiin mineraalitypellä (30 kg N ha-1) ja toinen sato lannoitettiin mineraalilannoitteilla (80 kg N ha-1). Vuonna 2020 käsittelyjä verrattiin 80 kg N ha-1 mineraalityppilannoitukseen ja vuonna 2021 mineraalityppilannoitukseen, joka sai 100 kg N kummallekin sadolle. Viljasato (15 % kosteus) oli orgaanisilla lannoitteilla 3420–4470 kg ha-1 ja mineraalitypellä 4040 kg ha-1. Vehmaan konsentraatti sisälsi enemmän liukoista typpeä ja tuotti korkeamman sadon kuin muut orgaaniset lannoitteet. Ensimmäinen nurmisato oli orgaanisilla lannoitteilla 4780–4930 kg ka ha-1 ja toinen 2910–2980 kg ka ha-1. Mineraalityppilannoitus tuotti 1. sadossa 4470 kg ka ha-1 ja 2. sadossa 3100 kg ka ha-1. Orgaanisten lannoitteiden lannoitusvaikutus on mineraalilannoitusta pitkäkestoisempi maassa mineralisoituvan kokonaistypen vuoksi. Satomäärissä tämän suuntainen ilmiö oli nähtävissä, mutta sadot eivät nurmivuonna poikenneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Luken käsittelyjäännöksen hiilisyöte oli molempina vuosina yli 600 kg ha-1. Turun konsentraatti sisälsi paljon hiiltä, ja sen hiilisyöte oli matalasta levitysmäärästä huolimatta 444 kg ha-1. Vehmaan konsentraatin hiilisyöte jäi alle sadan kilon, ja Honkajoen käsittelyjäännöksen hiilisyöte oli noin 130 kiloa. Kaikki käytetyt orgaaniset lannoitteet toimivat lannoitteina hyvin. Hiilisyötteen määrä vaihteli. Näin lyhyessä kokeessa hiilen kertymistä maahan on epätodennäköistä todentaa maanäytteistä. Konsentraattien kuljettaminen pitempiä matkoja on lietteen kuljetusta kustannustehokkaampaa. Käytännössä niitä ei ole useinkaan tarkoituksenmukaista levittää yksinään matalan levitysmäärän ja mahdollisten juoksevuusongelmien vuoksi, vaan ne kannattaa sekoittaa lietteeseen tai toiseen orgaaniseen valmisteeseen.

Downloads

Download data is not yet available.
Section
Artikkelit

Published

2022-06-06