Sienijuuri vähentää mansikan fosforilannoitustarvetta

Authors

• Kati Hoppula Luke Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo
• Anu Räty Luke Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo
• Kalle Hoppula Luke Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo
• Juho Hautsalo Luke Laukaa, Antinniementie 1, 41330 Vihtavuori
• Janne Ylijoki Luke Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo
• Jukka Kemppainen Luke Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo
• Mauritz Vestberg Luke Laukaa, Antinniementie 1, 41330 Vihtavuori

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.73156

Keywords:

fosforilannoitus, mansikka, sienijuurisymbioosi

Abstract

Sienijuuriymppäys keinotekoiseen kasvualustaan sekä peltomaan luontainen sienijuuri edistivät merkitsevästi mansikan kasvua alhaisilla fosforitasoilla astiakokeissa. Myös peltokokeissa mansikka sai sienijuurisymbioosin avulla fosforiköyhästä, karkeasta kivennäismaasta riittävän määrän fosforia, jotta kykeni täysipainoiseen kasvuun ja sadontuottoon ilman fosforilannoitusta kolmen viljelyvuoden aikana.
Luke Sotkamon kolmivuotinen peltokoe perustettiin fosforiköyhälle lohkolle (mHe / mhsHHt) vuonna 2014. Fosforipitoisuus ennen lannoitusta oli keskimäärin 3,1 mg l^-1. Fosforilannoitus annettiin pitoisuuksilla 30/15, 60/30 ja 90/45 kg P ha^-1, joista ensimmäinen vuosi rakeisena ja muut vuodet nestemäi-senä. P0 kontrollina toimi fosforilannoittamaton peltomaa.
Luke Laukaan kaksivuotisessa astiakokeessa vuonna 2014 käytettiin kasvualustaseosta, jonka fosfori-pitoisuus ennen lannoitusta oli 0 mg l^-1. Muut fosforitasot olivat 10, 20, 30 ja 50 mg l^-1. Kasvualustalle tehtiin ymppäyskäsittely (Myko-Ymppi®) ja kontrollina toimi ymppäämätön kasvualusta. Vuonna 2015 käytettiin luontaista sienijuurta sisältävää peltomaata (mhsHHt), jonka fosforipitoisuus oli 4,9 mg l^-1. Muut fosforitasot olivat 10, 20 ja 40 mg l^-1. Kontrollina toimi höyrytetty peltomaa. Muiden ravinteiden riittävä saanti turvattiin pelto- ja astiakokeissa lannoittein. Koetaimina käytettiin mikrolisättyä, jatkuvasatoista Ria-lajiketta, joka tuotti jo istutusvuonna satoa.
Fosforilannoitus ei vaikuttanut myönteisesti peltokokeen sadontuottoon. Lannoittamattomaan kontrollikäsittelyyn nähden fosforilannoituskäsittelyt tuottivat tilastollisesti analysoituna joko heikomman tai yhtä suuren sadon. Istutusvuonna mansikka näytti lisäksi hyötyvän alhaisesta fosforipitoisuudesta tuottamalla enemmän juuri- ja lehtimassaa kuin runsaan fosforilannoituksen saaneet taimet. Sienijuuren kolonisaatioanalyysit osoittivat, että edellytykset mansikan sienijuurisymbioosiin olivat olemassa kaikilla peltokokeen lannoitustasoilla jo istutusvuonna.
Astiakokeiden turvepohjaisessa kasvualustassa fosforilannoitus 20 mg l^-1 toi parhaan sadon eikä sienijuuren lisäyksellä ollut merkitsevää vaikutusta. Sienijuurta sisältävässä peltomaassa fosforipitoisuus 5 mg l^-1 riitti kuitenkin tuottamaan muita käsittelyjä vastaavan sadon. Sienijuuri edisti mansikan kasvua alhaisilla fosforitasoilla kasvualustasta riippumatta. Sienijuurettomat mansikat jäivät kuivapainoltaan selvästi muita heikommiksi, kun fosforia oli vähän tarjolla. Sienijuuri aikaisti myös kukinnan alkua ja voimisti rönsyntuottoa.
Tutkimus oli osa Makeran rahoittamaa Vihannesten ja marjakasvien tasapainoinen N- ja P-lannoitus ja ravinnepäästöjen vähentäminen –hanketta