Pellonraivauksen yhteydessä tehtävän kannonnoston suorat ja epäsuorat energiapanokset

Authors

• Risto Lauhanen Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Elintarvike ja maatalous, Ilmajoentie 525, FI-60800 Ilmajoki,
• Jukka Ahokas Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, Koetilantie 5, FI-Helsinki
• Jussi Esala Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Elintarvike ja maatalous, Ilmajoentie 525, FI-60800 Ilmajoki

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75199

Keywords:

bioenergia, energiataselaskelmat, metsäkoneet, pellonraivaus, puuperäinen energia

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pellonraivauksen yhteydessä nostettavien kantojen nettoenergiaa ja energiasuhdetta. Erityisesti Pohjanmaan maakuntien soita raivataan pelloiksi, koska karjatilat tarvitsevat lisää lannanlevitysalaa. Metsäyhtiöiden ohjeiden mukaan nostetut kannot voidaan hyödyntää energiantuotannossa suurilla voimalaitoksilla, ja maatilat saavat kannoista lisätuloja. Energiataselaskelmat tehtiin erikseen kuusen kannoille ja männyn kannoille. Kantojen energiasisältöä verrattiin metsäkonetyön ja kantomateriaalin kaukokuljetuksen energiapanoksiin. Suorat energiapanokset perustuivat koneiden ja kuljetuskaluston polttoaineen kulutukseen. Laskentaketju määriteltiin pellonraivausalalta voimalaitokselle. Epäsuoriin energiapanoksiin sisällytettiin koneenvalmistuksen osuus. Nettoenergia laskettiin vähentämällä kantojen energiasisällöstä hankintatyössä käytetyn polttoaineen energiasisältö. Energiasuhde saatiin jakamalla kantojen energiasisältö hankintatyössä käytetyn polttoaineen energiasisällöllä. Peruslaskelmissa nettoenergia oli 446 – 698 GJ ha^-1, ja energiasuhde 22 – 33 suorien energiapanosten osalta. Kun epäsuorat energiapanokset otettiin huomioon, niin lukuarvot olivat vastaavasti 440 – 692 GJ ha^-1, ja 17 – 26. Kannonnosto oli siten energiatehokasta. Epäsuorien energiapanosten eli koneenvalmistuksen osuus jäi alhaiseksi, koska konekaluston vuotuinen käyttötuntimäärä oli korkea ja koneiden tekninen käyttöikä lyhyt. Koneiden huolto- ja korjaustöiden energiapanoksia ei voitu laskea, kun riittäviä laskentatietoja ei ollut käytössä. Tältä osin jatkossa tarvitaan uutta tutkimustietoa. Tekijöiden alkuperäinen tutkimus on julkaistu vuonna 2015 sarjassa Agronomy Research 13(2): 348 – 353.