Hevosenlannan hyötykäyttö Kainuussa

Authors

• Elina Virkkunen MTT Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo
• Tiina Karppinen Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Survontie 9, 40500 Jyväskylä
• Heidi Kumpula Kainuun ELY-keskus, Kalliokatu 4, 87010 Kajaani

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75380

Keywords:

hevosenlanta, tallikysely, Kainuu, lantahuolto

Abstract

Lainsäädännössä lanta määritellään eläinperäiseksi jätteeksi. Jäte tulisi ensisijaisesti hyödyntää maanparannusaineena kasvintuotannossa ja toissijaisesti energiana. Energiakäyttö polttamalla on Suomessa sallittu vain suurissa jätteenpolttoluvan omaavissa laitoksissa. Nykyään myös käsittely kaasutus- ja pyrolyysilaitoksissa on mahdollista.
Kuivikkeen osuus hevosenlannassa on suuri, 60 – 80 %. Yleisimmät kuivikemateriaalit talleilla ovat turve ja kutterinlastu. Kutterinlastuilla kuivitettu lanta vaatii suoraan pellolle levitettynä pitkän maatumisajan, ja hajoava puuaines sitoo pellon typpeä. Turvekuivitettu lanta sopii hyvin lannoitus- ja maanparannusaineeksi.
Kainuulaisten hevostallien lannan käsittelyä ja käyttöä kartoitettiin kyselytutkimuksella keväällä 2012. Kyselyssä selvittiin, millaisia ongelmia ilmenee hevosenlannan käsittelyssä Kainuun alueella, ja miten niitä voidaan ratkaista. Taustatiedoiksi selvitettiin tallien sijainti ja hevosmäärien jakautuminen Kainuun sisällä. Kysely lähetettiin yli sadalle henkilölle, jotka omistivat rekisteritietojen mukaan vähintään kolme hevosta tai ponia Kainuun maakunnan alueella. Vastauksia saatiin 35 kappaletta, jolloin kyselyssä oli mukana 329 hevosen omistajat. Kainuussa on yhteensä noin 1200 hevosta.
Suurimmat hevoskeskittymät Kainuussa sijaitsevat Kajaanin raviradan ympäristössä Kuluntalahdessa ja Sotkamon kunnan luoteisosissa. Erityisesti näiden alueiden suurehkojen tallien omistajat kertoivat lannan käsittelyssä ja sijoittamisessa ilmenevän ongelmia. Kainuussa 77 % talleista käytti pelkästään puupohjaista kuivitetta.
Mikäli tallin omistajilla oli viljelyksessä omia peltoja, ei lannan sijoittamisessa koettu olevan hankaluuksia. Lanta käytettiin näillä talleilla kuivikkeesta riippumatta lannoitteeksi pelloille. Lantaa myös luovutettiin viljelijöille. Suurilla talleilla, joiden läheisyydessä ei ollut peltoja, lantaa jouduttiin viemään jätekeskukseen. Kajaanin raviradan ympäristössä on noin 100 hevosta, ja lantaa syntyy noin 1200 m³ vuodessa. Lannan kaatopaikkasijoituksen kustannukset ovat yhteensä noin 10 000 euroa vuodessa. Kustannukset koostuvat lannan kuljettamisesta sekä kaatopaikkamaksuista (noin 1 000 euroa).
Majasaaren jätekeskuksessa Kajaanissa hevosenlanta päätyy hyötykäyttöön, sillä lantaa käytetään vauhdittamaan kompostoitumista öljyisten maiden kompostointikentällä. Valmiiksi kompostoitunutta ja siten lannoitteeksi valmista kompostia ei kuitenkaan voida hyödyntää lannoitteeksi, vaan se ajetaan jätetäyttöön.
Kartoitus tehtiin osana MTT Sotkamon Biojäte ja hepolanta –hanketta, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Kainuun ELY-keskuksen kautta.