Nurmikon leikkuun polttoainekulutus ja kasvihuonekaasupäästöt osana viherrakennuskohteen elinkaariarviointia

Authors

• Frans Silvenius MTT BEL Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki
• Aaro Alaspää MTT KTL Planta, Tietotie, 31600 Jokioinen, 00790 Helsinki
• Oiva Niemeläinen MTT KTL Planta, Tietotie, 31600 Jokioinen, 00790 Helsinki
• Kirsi Raiskio MTT KTL Planta, Tietotie, 31600 Jokioinen, 00790 Helsinki

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75409

Keywords:

nurmikonleikkuun polttoaineenkulutus, elinkaariarviointi, ilmastovaikutus

Abstract

EU LIFE09 ENV FI 000570 ”LCA in Landscaping” – hankkeessa mitattiin nurmikon leikkuukoneen polttoainekulutusta erilaisissa olosuhteissa kesällä 2012. Mittaukset tehtiin puistonurmikolla MTT:llä Jokioisten toimipisteessä sekä Hämeenlinnassa Sairion puistoalueella. Mittatulosten perusteella laskettiin nurmikon leikkaamisen päästöt ja ilmastovaikutus eri leikkuuintensiteeteille. Leikkuuintensiteettejä olivat leikkuu viikoittain, leikkuu joka toinen viikko ja leikkuu 1 kerta kolmessa viikossa. Ilmastovaikutusta verrattiin muihin puistonurmikolla tehtävien hoitotoimenpiteiden (lannoittaminen ja kalkitus) aiheuttamaan ilmastovaikutukseen. Ilmastovaikutuksen lisäksi mitattiin ns. ”hukka-ajon” ja polttoaineenkulutusta erimuotoisilla lohkoilla. Hukka-ajo (%) ilmaisee, kuinka suuresta osasta leikattavaa lohkoa leikkuuyksikkö on kulkenut moneen kertaan. Hukka-ajomittauksia tehtiin Jokioisilla MTT:ssä, jonka lisäksi tehtiin täydentäviä mittauksia Hämeenlinnassa Sairion puistoalueella. Keskimääräinen polttoaineenkulutus Jokioisilla oli 4,2 l/ha bensiiniä ja työsuoritus noin 3400 m²/h ja Hämeenlinnassa 5,26 l dieseliä/ha (Kuva 3) työsuorituksen ollessa 7300 m²/h. Polttoaineenkulutus vaihteli runsaasti sekä samalla alueella että erialueilla tehdyissä mittauksissa. Verrattaessa nurmikon leikkuun ilmastovaikutuksia muihin nurmikon hoitotoimenpiteisiin havaittiin, että nurmikon leikkuun lisäksi suuri ilmastovaikutus on myös kalkituksella ja lannoituksella siten, että suurilla kalkitusmäärillä ja pienimmillä polttoaineenkulutuksen arvoilla kalkituksen ja lannoituksen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on suurempi kuin ruohonleikkuun. Vastaavasti taas pienillä kalkitus- ja lannoitusmäärillä nurmikon leikkuun kasvihuonekaasupäästöt nousevat merkittävimmiksi. Tuloksista oli odotettavaa, että Hämeenlinnassa käytetyn suuremman leikkuukoneen työsuoritus oli suurempi kuin Jokioisilla käytetyn pienen koneen, mutta sitä, että pienemmän koneen pienempi hehtaarikohtainen polttoaineenkulutus oli yllättävä. Syyn arveltiin olevan pienemmän koneen pienemmässä painossa.