Vihannesketjun kehittäminen –hankkeen (VIKKE) lajikekokeiden satoa vuodelta 2011

Authors

• Veikko Hintikainen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 3, 50100 Mikkeli
• Anne Tillanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli
• Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli
• Hanna Avikainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75455

Keywords:

Jäävuorisalaatti, Lactuca sativa var. capitata, Parsakaali, Brassica oleracea var. italica, kiinankaali, Brassica rapa ssp. pekinensis, lajikkeet, lajikekokeet

Abstract

Suomessa avomaan vihanneksilla ei ole virallista lajikekoetoimintaa. Siitä syystä lajikekokeita tehdään eripuolilla Suomea toimivissa maaseudun kehittämishankkeissa. Jonkin verran lajikekokeiluja tekevät myös yksittäiset vihannesviljelijät.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hallinnoimassa Vihannesketjun kehittäminen –hankkeessa (VIKKE) on vuosien 2008-2011 aikana tehty lajikekokeita hankkeessa mukana olevilla vihannestiloilla niillä avomaan vihanneksilla, jotka alueen viljelijöille ovat tärkeitä eli jäävuorisalaatilla, kiinankaalilla ja parsakaalilla. Tässä esitetyt tulokset ovat mainituilta vihanneksilta vuodelta 2011.
Jäävuorisalaattikokeessa oli mukana kymmenen lajiketta: numerolajikkeet 45-32 RZ, 45-48 RZ, 45-58 RZ ICE 14113 Vil, ICE 15241 Vil, ICE 16870 Vil sekä Templin Nun, Gondar Nun, Expression EZ ja verrannelajikkeena Creation EZ. Kauppakelpoiset sadot vaihtelivat 19391-29029 kg/ha lajikkeesta riippuen. Satoisimpia olivat lajikkeet 45-32 RZ ja ICE 14113. Kaikissa kokeen lajikkeissa esiintyi salaatinpiilomätää (Pseudomonas cichorii), joka enimmillään tuhosi ICE 16870 sadosta 30 %. Koska monet jäävuorisalaattilajikkeet ovat olleet kokeissa vasta yhtenä tai kaksi kasvukautena, niin koetuloksiin on syytä suhtautua varauksella.
Parsakaalikokeessa testattiin varhaistuotantoon sopivia lajikkeita. Lajikkeita oli kokeessa kahdeksan: numerolajike SGD 4352 SI S&G sekä Sirtaki CL, Koros CL, Aquiles Sak, Chronos Sak, Milady Seminis, Fellow Seminis ja verrannelajike Batavia BZ. Kauppakelpoiset sadot vaihtelivat 7285-12200 kg/ha. Sirtakista saatiin selvästi paras sato ja sen kukinnot olivat myös painavimmat, keskipaino 400 g. Seuraavina olivat numerolajike SGD 4352 SI ja Koros. Heikoimmat sadot antoivat Milady ja Chronos. Kaikkien lajikkeiden kauppakelpoisuus oli korkea eli yli 90 %. Parsakaalilajikkeista Koros ja Chronos ovat olleet kokeissa kahtena tai kolmena vuonna ja niistä on hyviä kokemuksia niin sadon määrän kuin laadunkin suhteen. Sirtakin viljely on suositeltavaa sen lyhyen kasvuajan vuoksi.
Kiinakaalikokeessa etsittiin uusia varastointiin sopivia lajikkeita. Lajikkeita kokeessa oli viisi: TEHA 037 Taki, Suteki Sak, Tabaluga Sak, numerolajike SK 11-55 Sak, ja verrannelajike Suprin S&G. Parhaan sadon antoi Suteki ja heikoimman verrannelajike Suprin. Kauppakelpoiset sadot vaihtelivat 34753-49842 kg/ha. Numerolajike SK 55-11 lukuun ottamatta muista koelajikkeista on kahden vuoden kokemukset. Kasvukausien 2010 ja 2011 tulokset ovat ristiriidassa keskenään. Tuloksien luotettavuuden varmistaminen vaatii lisää lajikekokeita.