Traktori-työkoneautomaation käytettävyys

Authors

• Kim O. Kaustell MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75496

Keywords:

traktori, työkone, automaatio, ISOBUS, käytettävyys, maatalous

Abstract

Maatalousyrittäjät pyrkivät tehostamaan tuotantoaan kasvattamalla tilakokoaan ja lisäämällä konekapasiteettiaan. Seuraavana vaiheena tulee työvaiheiden automatisointi. Kustannuksia voidaan alentaa entisestään, jos työ voidaan tehdä mahdollisimman pienellä ihmistyömäärällä ja jos yksi henkilö pystyy käsittelemään mahdollisimman suurta pinta-alaa. Myös tiettyjen, esimerkiksi peltoviljelyyn liittyvien työvaiheiden alihankinta lisääntyy. Samanaikaisesti kiinnitetään yhä enemmän huomiota maatalouden ympäristökysymyksiin.
Käyttöturvallisuus on tärkeä osa konejärjestelmässä etenkin kun on kyse koneista, joissa automaatio ohjaa pääsääntöisesti konetta ja ihmisen rooli järjestelmässä on valvoa työn sujumista ja puuttua tarvittaessa ohjaukseen, esimerkiksi ongelmatilanteissa. Kuljettajan tilannetietoisuuden ylläpitäminen koneen ja ihmisen vuorovaikutuksen osalta tulee tärkeäksi, jolloin käyttöliittymän välittämän informaation sisällön sekä muodon merkitys kasvaa. Automaatio ja työkonejärjestelmiä suunniteltaessa olisi osattava ottaa huomioon kuljettajan ominaisuudet entistä laajemmin, jotta uusista järjestelmistä saatava hyöty olisi mahdollisimman suuri ilman että käyttäjää rasitetaan tarpeettomasti.
ISOBUS-yhteensopivassa traktori-työkoneyhdistelmässä kuljettajalla on käytössä traktorin omat hallinta- ja käyttöliittymälaitteet, työkoneille yhteinen käyttöliittymälaite virtuaaliterminaali (VT) ja tehtäväohjainlaite (TC). VT:n avulla ohjataan eri työkoneiden toimintoja ja TC:n avulla hallitaan maatilan suunnitteluohjelmistolla tehtyä työtehtävää pellolla. Hankkeen ensisijainen tavoite on tuottaa käytettävyyden kriteereitä vahvasti yleistymässä olevien, ISOBUS:iin perustuvien, traktori-työkoneautomaation sovellutuksille. Tässä tutkimuksessa erityisenä painopisteenä pidetään em. järjestelmien käyttäjän l. työkoneen kuljettajan ergonomiaa.
Tutkimuksessa käytetään katsekameraa (Gaze Tracking) sekä heuristista analyysiä traktori-kylvölannoitin-yhdistelmään liittyvien automaatiokäyttöliittymien käytettävyyden arviointiin. Analysoimalla katseen kohdistumista kuljettajan työn aikana tehdään johtopäätöksiä mm. sitä, ovatko käyttöliittymän dialogi ja logiikka koneyhdistelmän käyttäjän kannalta helppokäyttöisiä ja tehokkaita. Täydennettynä haastattelulla ja asiantuntija-arvioinnilla (heuristinen arviointi) voidaan edelleen tehdä johtopäätöksiä siitä, ovatko käyttöliittymät miellyttäviä. Monikanavavideoinnin avulla saadaan kokonaiskuva kuljettajan aikabudjetista työn aikana.
Tarkastellun järjestelmän toteutuksessa on tähän mennessä havaittu puutteita mm. järjestelmän käyttöliittymälaitteiden sijoittelussa ohjaamoon, käyttöliittymän ymmärrettävyydessä sekä virhetilanteiden ilmaisemisessa ja niistä palautumisessa.
Tarkasteltua ISOBUS-yhteensopivaa järjestelmää testataan ja kehitetään edelleen keväällä 2012. Tämän tuloksena saadaan lisää suunnittelukriteereitä järjestelmän käytettävyydelle turvallisuuden, tehokkuuden ja käytön miellyttävyyden näkökulmasta. Koska ohjaamossa olevat käyttöliittymän osat kuitenkin ovat vain osa tarkasteltavaa järjestelmää, on jatkossa arvioitava koko järjestelmää samoista näkökulmista.