WelFur: eläinten hyvinvoinnin arviointimenetelmän kehittäminen kettutiloille

Authors

• Jaakko Mononen Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos, Kuopion kampus, PL 1627, 70211 Kuopio
• Tarja Koistinen Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos, Kuopion kampus, PL 1627, 70211 Kuopio
• Hanna Huuki Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos, Kuopion kampus, PL 1627, 70211 Kuopio
• Anne Lene Hovland Universitetet for miljø og biovitenskap, Institutt for husdyr- og akvakultuvitenskap, Postboks 5003 1432 Ås, Norge
• Leena Ahola Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos, Kuopion kampus, PL 1627, 70211 Kuopio

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75547

Keywords:

turkistuotanto, turkistila, kettu, eläinten hyvinvointi, hyvinvoinnin arvioiminen

Abstract

Vuonna 2009 käynnistettiin eurooppalaisten turkiseläintuottajien kattojärjestön (European Fur Breeders’ Association, EFBA) aloitteesta eläinten hyvinvoinnin arviointimenetelmien kehittäminen kettu- ja minkkitiloille sertifiointi- ja neuvontatarkoitusta varten. Nämä WelFur menetelmät perustuvat nautojen, sikojen ja siipikarjan Welfare Quality® (WQ) arviointimenetelmissä käytettyihin neljään periaatteeseen (hyvä ruokinta, hyvä kasvatusympäristö, hyvä terveys ja tarkoituksenmukainen käyttäytyminen) ja niitä tarkentaviin kahteentoista kriteeriin. Esityksessämme kuvaamme WelFur kettumittariston kehitystyötä ja tilanteen kahden vuoden työn jälkeen.
Työ aloitettiin kirjallisuusselvityksellä, jonka perusteella voitiin luetteloida ketuilla tutkimuksissa käytetyt hyvinvoinnin mittausmenetelmät. Mittareita löytyi kaikkiaan noin 200, mutta suurin osa mittareista oli epäkäytännöllisiä käytettäväksi tilatasolla. WQ:n mallin mukaisesti tavoitteena oli saada mukaan mahdollisimman paljon eläinperusteisia mittareita. Eläinperusteisten mittareiden validiteetti on lähtökohtaisesti parempi kuin eläimen kasvatusympäristöä tai hoitomenetelmiä kuvaavilla mittareilla. Turkiseläintutkijoista, ulkopuolisista eläinten hyvinvoinnin asiantuntijoista (ml. WQ asiantuntijat) sekä EFBA:n edustajista muodostettu kansainvälinen ryhmä valitsi validiteetin, reliabiliteetin ja käytännöllisyyden perusteella 26 mittaria WelFur mittaristoon eli protokollaan. Mittareita on vähintään yksi kullekin kahdestatoista kriteeristä. Kaikki periaatteet ja seitsemän kahdestatoista kriteeristä sisältävät eläinperusteisia mittareita, ja kaikkiaan eläinperusteisia mittareita on 15 eli 58 % kaikista mittareista. Valittujen mittareiden toimivuutta on jo alustavasti testattu tilakäynneillä. Myös WelFur pisteytysmenetelmä on työn alla.
Turkiseläimillä tuotantokierron kaikki vaiheet tapahtuvat samalla tilalla. Eläinten hyvinvoinnin kokonaisarviota varten joudutaan yhdelle tilalle tekemään kolme arviointikäyntiä: talvella (kun tilalla on vain siitoseläimiä), kesällä (kun emoilla on pienet pennut) ja syksyllä (pentujen kasvukausi). Tämä on suuri haaste WelFur järjestelmän käytännön toteutuksen kannalta. EFBA:n jäsenmaista kettuja kasvatetaan tällä hetkellä vain Suomessa ja Norjassa. Maiden välillä on eroja mm. varjotalojen rakenteissa, ja nämä erot on huomioitava mittausten käytännön toteuttamisessa. Lähes kaikki kettuprotokollassa tällä hetkellä olevat mittarit soveltuvat sini- ja hopeaketuille sekä niiden risteytyksille.
WQ projekti ja protokollat sekä WQ tutkijoiden apu ovat olleet erinomainen lähtökohta turkiseläinten WelFur arviointimenetelmän kehittämiselle. Menetelmän implementoinnin asteittainen aloittaminen alkaa todennäköisesti vuonna 2012. Samanaikaisesti on kuitenkin tarve hioa olemassa olevia ja jopa kehittää uusia, parempia kettujen hyvinvoinnin mittareita.