Luomuraakamaidon rasvahappokoostumuksen seuranta Etelä-Savossa

Authors

• Niina Saastamoinen ProAgria Etelä-Savo ry, Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli
• Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto, PL 28, 00014 Helsingin yliopisto
• Aila Vanhatalo Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto, PL 28, 00014 Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75607

Keywords:

luomuruokinta, säilörehu, tankkimaito, rasvahappokoostumus

Abstract

Luomulypsylehmien ruokintaan liittyy tekijöitä, joiden on useissa koti- ja ulkomaisissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan edullisesti maidon rasvahappokoostumukseen. Näitä ovat muun muassa karkearehuvaltainen ruokinta, laiduntaminen, apilaa sisältävien karkearehujen käyttö sekä rasvaa sisältävän rypsipuristeen käyttö. Typensitojakasvina tunnettu puna-apila on erityisen tärkeä säilörehun raaka-aine luomumaitotiloilla, joten sen säännöllisen käytön ruokinnassa voidaan olettaa vaikuttavan positiivisesti myös tuotetun raakamaidon rasvahappokoostumukseen.
Puna-apila on tutkimuksissa lisännyt erityisesti monityydyttymättömän α-linoleenihapon ja vähentänyt tyydyttyneiden keskipitkäketjuisten rasvahappojen, erityisesti palmitiinihapon osuutta maitorasvassa. Käytännössä puna-apilan osuus luomutilojen säilörehuissa kuitenkin vaihtelee vuodesta ja korjuuajankohdasta sekä muista tilatason tekijöistä johtuen, eikä tiedetä kuinka tämä vaikuttaa maidon rasvahappokoostumukseen. Tämän seurantatutkimuksen tavoitteena oli selvittää luomuraakamaidon rasvahappokoostumuksen vaihtelua kahden vuoden ajalta.
Osana Luomumaito - luonnostaan terveellistä -hanketta toteutetussa seurantatutkimuksessa oli vuosien 2008 – 2010 aikana mukana 9 – 10 eteläsavolaista luomumaitotilaa, joilta kerättiin 3 – 5 viikon välein raakamaitonäytteet tankkimaidosta rasvahappomäärityksiä varten. Rasvahappomääritys tehtiin MTT:n laboratoriossa standardimenetelmin. Maitonäytteiden oton ajankohtana syötössä olleista säilörehuista määritettiin kemiallinen koostumus ja rehuarvot (ARTTURI-analyysi). Tiloilta kysyttiin myös tiedot käytettyjen väkirehujen määrästä ja laadusta vastaavalta ajalta.
Säilörehunäytteistä määritetyn kalsiumpitoisuuden perusteella tilalla tuotetun säilörehun apilapi-toisuus vaihteli suuresti sekä tilojen sisällä että niiden välillä. Puna-apilapitoisen rehun käyttö heijastui maitorasvan keskimääräiseen koostumukseen jonkin verran kohonneena α-linoleenihapon pitoisuutena, mutta vaihtelu rasvahappojen pitoisuuksissa sekä tilojen välillä että saman tilan maitonäytteissä eri näytteenottokertojen välillä oli melko suurta. Laidun- ja sisäruokintakauden välinen ero maidon rasvahappokoostumuksessa oli selvästi havaittavissa maitorasvan pehmenemisenä laidunkaudella. Tyydyttyneiden rasvahappojen pitoisuus väheni keskimäärin noin 5 %-yksikköä ja kerta- ja monityydyttymättömien rasvahappojen, muun muassa konjugoidun linolihapon ja α-linoleenihapon, pitoisuudet lisääntyivät laidunkauden aikana vastaavasti.