Testimenetelmät uusien orgaanisten lannoitevalmisteiden lannoitusvaikutuksen määrittämiseen

Authors

• Tapio Salo MTT Kasvintuotannon tutkimus, Planta, 31600 Jokioinen
• Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Toivonlinnantie 518, 21500 Piikkiö
• Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 3, 50100 Mikkeli

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75612

Keywords:

lannoitevalmiste, epäorgaaninen typpi, orgaaninen typpi, inkubointi, kokonaisfosfori, Hedleyn fraktiointi, lannoitusvaikutus

Abstract

Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö uudistui vuonna 2006 voimaan tulleen lannoitevalmistelain myötä. Syyskuusta 2011 lähtien on voimassa lannoitevalmistelain nojalla annettu päivitetty MMM:n asetus 24/11. Lain voimaantulon jälkeen toimintaympäristön muutokset ovat kiihtyneet, ja lannoitevalmisteiden markkinoille saattamiseen ja valvontaan kohdistuu uusia vaateita. Perinteisten väkilannoitteiden hintavaih-telut ovat lisänneet mielenkiintoa ja tarjontaa uusiin lannoitevalmisteisiin, joiden kirjo vaihtelee aikaisemminkin käytetyistä orgaanisista lannoitevalmisteista (kompostit, mädätteet, puhdistamolietteet jne.) innovatiivisiin mikrobipreparaatteihin.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa MMM:n ja Eviran käyttöön testausmalli uusia markkinoille tarjottavia orgaanisia lannoitevalmisteita varten. Lannoitevalmisteista testataan ensisijaisesti tuotteen ravinteiden (typpi ja fosfori) käyttökelpoisuus viljelykasveille ja vaikutukset kasvien kasvun edistymiseen. Hankkeessa kehitettävä työkalu antaa valvontaviranomaiselle (Evira ja MMM) välineen uusien tuotteiden hyväksymismenettelyyn. Myös viljelijät ja tuotteiden markkinoijat sekä valmistajat voivat hyödyntää orgaanisista lannoitevalmisteista tuotettua tietoa omassa päätöksenteossaan. Tässä tutkimuksen osassa arvioidaan ravinteiden käyttökelpoisuuteen liittyviä testausmenetelmiä.
Ravinteiden käyttökelpoisuuden osalta epäorgaanisen typen määritys on suhteellisen selkeää ja yksiselitteistä. Orgaanisen typen käyttökelpoisuus sitä vastoin on hankalammin arvioitavissa ja vapautuminen riippuu myös maassa vallitsevista olosuhteista. Erilaisilla uutoilla voidaan määrittää lannoitevalmisteen sisältämä liukoinen orgaaninen typpi ja suodattaa siitä eri kokoluokkaa olevat yhdisteet. Tämän liukoisen orgaanisen typen pitoisuuden määritys suhteessa epäorgaaniseen typpeen antaakin lisätietoa typen käyttökelpoisuudesta. Riittävän tarkan käsityksen saamiseksi typen käyttökelpoisuudesta tarvitaan kuitenkin typen mineralisaation mittaus, johon soveltuu esimerkiksi ISO 14238–standardin (2011) mukainen määritys. Tutkittavaa lannoitevalmistetta sekoitetaan sopivaan maahan, ja verrataan lannoitevalmisteesta vapautuvaa epäorgaanisen typen pitoisuutta pelkän maan typen vapautumiseen. Näytteistä analysoidaan maan epäorgaanisen typen pitoisuudet vähintään kahden ja neljän viikon kohdalla.
Fosforin käyttökelpoisuuden arvioinnissa Hedleyn fraktiointi antaa useimmilla lannoitevalmisteilla luotettavan kuvan fosforin käyttökelpoisuudesta. Veteen ja natriumbikarbonaattiin uuttuvaa osaa fosforista pidetään kasville käyttökelpoisena. Mikäli lannoitevalmisteen pH kuitenkin poikkeaa neutraalilta alueelta selvästi emäksiseksi, lannoitevalmisteen muhittaminen happaman maan kanssa, ja fosforipitoisuuden muutosten seuraaminen näyttäisi olevan tarpeellista.
Fosforin ja typen liukoisuutta tai käyttökelpoisuutta osoittamaan näyttää olevan mahdollista löytää suhteellisen yksinkertaisia analyysimenetelmiä ja nopeahkoja muhitusmenetelmiä.