Pakkausten ympäristövaikutukset elintarvikeketjussa

Authors

• Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Kestävä biotalous, MTT (BEL), Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, Finland
• Juha-Matti Katajajuuri MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Kestävä biotalous, MTT (BEL), Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, Finland
• Kaisa Grönman Lappeenrannan teknillinen yliopisto, PL 20, 53851 Lappeenranta
• Risto Soukka Lappeenrannan teknillinen yliopisto, PL 20, 53851 Lappeenranta
• Heta- Kaisa Koivupuro MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Kestävä biotalous, MTT (BEL), Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, Finland
• Yrjö Virtanen MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Kestävä biotalous, MTT (BEL), Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, Finland

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75631

Keywords:

elinkaariarviointi, pakkaukset, ympäristövaikutukset, elintarvikkeet, hiilijalanjälki

Abstract

FutuPackEKO2010-hankkeessa tutkittiin pakattujen elintarvikkeiden ja niiden erilaisten pakkausvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. Asiaa lähestyttiin kolmen elinkaaritapaustutkimuksen avulla. Monista aiemmista elintarvikkeiden ympäristövaikutustutkimuksista poiketen myös kotitalouksissa mahdollisesti syntyvä tuotehävikki ja sitä kautta turhasta elintarviketuotannosta ja -jätehuollosta aiheutuvat ympäristövaikutukset sisällytettiin tutkimuksessa laadittuihin tuote-pakkausyhdistelmien elinkaariarviointeihin. Yksi keskeinen selvitettävä tekijä oli arvioida hävikiksi päätyvän tuoteosuuden tuotannosta aiheutuvien ympäristövaikutusten merkittävyyttä suhteessa itse pakkausten valmistamisen ja loppukäytön ympäristövaikutuksiin.
Tutkimukseen valitut elintarviketuotteet olivat ruispalaleipä, soijapohjainen jogurttityyppinen tuote (Soygurt) ja kokolihaleikkele useilla eri pakkauskoko- ja materiaalivaihtoehdoilla. Ympäristövaikutustarkastelussa huomioitiin kyseisten tuotteiden koko tuotanto- ja kulutusjärjestelmissä syntyvät vaikutukset mukaan lukien alkutuotannon panostuotanto, alkutuotanto, prosessointi, kauppa ja kuljetukset. Lisäksi huomioitiin kotitalouksissa ylijäävän elintarvikejakeen eli kotitaloushävikin tuotannosta ja jätehuollosta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusluokista huomioitiin ilmastonmuutos, rehevöityminen ja happamoituminen sekä kaatopaikkajätteen määrä.
Kotitalouksissa syntyvää ruokahävikkiä erikokoisilla pakkauksilla tutkittiin kuluttajakyselyllä. Kyselyn tuloksena saadut hävikit jäivät kuitenkin kohtalaisen pieniksi suhteessa muualla maailmassa esitettyihin lukuihin eikä eri pakkausvaihtoehtojen hävikeissä havaittu juurikaan merkittäviä eroja, joten kotitaloushävikkiä mallinnettiin kyselyn tulosten lisäksi erilaisilla hävikkiskenaarioilla. Pakkausten ja kotitaloushävikin loppukäsittely mallinnettiin neljän eri jätehuoltotilanteen mukaan, joista kaksi kuvasivat nykyään käytössä olevia sekajätteen ja biojätteen käsittelytapoja.
Tulokset osoittavat, että itse kyseisten elintarviketuotteiden tuotannosta syntyvät ympäristövaikutukset ovat tuote-pakkausjärjestelmätasolla määräävä tekijä. Kotitaloushävikin määrän havaittiin olevan tutkimukseen valituilla hävikkiskenaarioilla pääsääntöisesti tärkeämpi ilmastonmuutokseen, rehevöitymiseen ja happamoitumiseen vaikuttava tekijä kuin tuotetta suojaavien pakkausten valmistus ja loppukäyttö. Pakkausratkaisut ja –muodot, joilla kotitaloushävikkiä syntyi mahdollisimman vähän, aiheuttivat täten kokonaisuudessaan myös vähiten ympäristövaikutuksia. Siksi kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin määrä ja sen tuotannosta ja käsittelystä syntyvät ympäristövaikutukset olisi ehdottomasti arvioitava yhtenä elintarvikepakkausten suunnittelussa huomioitavana tekijänä ja tuotteiden ja pakkausten tutkimuksen ja tuotekehityksen tulisi tapahtua rinnakkain. Erot tutkittujen erilaisten pakkausmateriaalien ympäristövaikutuksissa osoittautuivat pieniksi.