Kompostien kyky ehkäistä kasvien maalevintäisiä tauteja - kokemuksia Suomesta

Authors

  • Mauritz Vestberg MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Puutarha, Antinniementie 1, 41330 Vihtavuori
  • Sanna Kukkonen MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Puutarha, Antinniementie 1, 41330 Vihtavuori
  • Päivi Parikka MTT, Kasvintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen
  • Dan Yu Helsingin Yliopisto, Ympäristöekologian laitos, Niemenkatu 73, 15140 Lahti
  • Jukka Kurola Helsingin Yliopisto, Ympäristöekologian laitos, Niemenkatu 73, 15140 Lahti
  • Martin Romantschuk Helsingin Yliopisto, Ympäristöekologian laitos, Niemenkatu 73, 15140 Lahti
  • Heikki Setälä Helsingin Yliopisto, Ympäristöekologian laitos, Niemenkatu 73, 15140 Lahti

Keywords:

komposti, kompostointilaitos, taudinestokyky, juuristotaudit, Phytophthora, Pythium

Abstract

Komposti on maanparannusaine, jonka vaikutukset ovat moninaisia. Se vaikuttaa maaperän ja kasvualustan ravinnepitoisuuteen, rakenteeseen, huokoisuuteen, orgaaniseen ainekseen, vedenpidätyskykyyn ja voi parhaimmassa tapauksessa ehkäistä kasvien maalevintäisiä kasvitauteja. Kompostien kykyä ehkäistä maalevintäisiä kasvitauteja on Suomessa tutkittu vain vähän. Vuosina 2008 – 2010 toteutettiin Suomen Akatemian rahoittama Suomi – Intia hanke, jossa selvitetettiin mm. 1) esiintyykö suomalaisissa laitoskomposteissa estokykyä maalevintäisiä kasvitauteja vastaan, 2) löytyykö taudinestokykyä useampaa kasvitautia vastaan, 3) toistuuko taudinestokyky samoista raaka-aineista tehdyissä eri kompostierissä ja 4) liittyykö kompostien taudinestokyky kompostien mikrobikoostumukseen. Tässä esityksessä keskitytään kohtiin 1-3.
Kokeissa oli mukana 21 kompostierää, jotka olivat peräisin kompostointilaitoksilta ympäri Suomea. Eri kompostien raaka-aineet vaihtelivat paljon; biojäte, puutarhajäte, metsäteollisuuden ja jätevesipuhdistamon liete sekä karjan-, hevosen- ja siipikarjan lanta. Komposteista 8 oli tuotettu aumoissa, 8 tunneleissa, 3 rummuissa ja 2 muulla tavoin. Kompostien taudinestokykyä tutkittiin ensin astiakokeissa mansikan tyvimätää ja kurkun lakastumistautia vastaan. Näissä kokeissa kompostit sekoitettiin 20 %:na turvepitoiseen kasvualustaan, jota oli höyrytetty turpeen luontaisten mikrobien eliminoimiseksi. Sen jälkeen tutkittiin taudinestoa astiakokeessa, jossa oli luontaista peltomaata mukana. Lopuksi tutkittiin lupaavimmaksi todetun kompostin kykyä ehkäistä mansikan tyvimätää kenttäkokeessa.
Useiden kompostien osoitettiin astiakokeissa ehkäisevän tyvimätää mansikalla, lakastumistautia kurkulla tai molempia. Kompostierien vertailukoe osoitti, että tautisuppressiivisuus näyttäisi pääsääntöisesti toistuvan vuodesta toiseen jos kompostit oli tehty samoista raaka-aineista ja samalla menetelmällä. Suljetuissa kompostointireaktoreissa tuotetuista komposteista oli suurempi osuus kasvitauteja ehkäiseviä kuin aumoissa tuotetuista. Taudinestoilmiö heikkeni kun astiakokeissa oli peltomaata mukana. Kenttäkokeessa taudinestokykyisen kompostin levittämisestä ei voitu osoittaa olleen hyötyä mansikan tyvimädän torjunnassa.
Taudinestokyky on suomalaisissa laitoskomposteissa esiintyvä kompostien lisäarvo, jonka hyödyntäminen on mahdollista, mutta vasta lisätutkimusten jälkeen. Taudinestokyvyn olemassaolo on todettu, mutta ilmiön taustalla olevat mekanismit ovat vielä laajalti selvittämättä. Oletettavasti taudinestokyky liittyy tiettyihin kompostimikrobeihin ja näiden aineenvaihduntatuotteisiin, mutta vielä ei ole löytynyt sellaisia avainmikrobeja, jotka selittäisivät ilmiön. Sen jälkeen kun on saatu lisätietoja taudinestokyvyn taustalla olevista mekanismeista, on mahdollista hallita ilmiötä paremmin ja jopa räätälöidä komposteja, joilla on varma kyky estää kasvien maalevintäisiä kasvitauteja.

Downloads

Download data is not yet available.
Section
Artikkelit

Published

2012-01-31