Ekologisen kestävyyden arvioiminen yleistetyn kestävyysarvon avulla

Authors

• Natalia Kuosmanen MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki
• Timo Kuosmanen Helsingin kauppakorkeakoulu,PL 1210, 00101 Helsinki
• Timo Sipiläinen MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75769

Keywords:

tehokkuus, aggregointi, DEA

Abstract

Tässä artikkelissa ehdotetaan yksinkertaista mutta systemaattista tapaa aggregoida yrityskohtainen yleistetty kestävyysarvon (GSV – generalized sustainability value) mittari sektoritasolle. Yleistetyn kestävyysarvon laskenta voidaan laajentaa mihin erityiseen sektoriin, alueeseen tai ryhmään tahansa, kunhan voidaan olettaa, että yritykset toimivat yhteisen tuotantoteknologian puitteissa. Toinen keskeinen oletus on, että yritykset kohtaavat samat tuote- ja panoshinnat. Vaikka jälkimmäinen oletus vaikuttaa rajoittavalta, käytännössä tämä oletus on usein tehtävä, koska tilakohtaisia hintatietoja ei yleensä ole käytettävissä. Siten tuottoja ja kustannuksia joudutaan käyttämään tuotosten ja panosten määriä kuvaavina muuttujina.
GSV voidaan määrittää useilla eri menetelmillä, joista tässä sovelletaan ei-parametrista DEA –menetelmää panos-tuotossuhteiden kuvaamiseen. Ehdotetussa mallissa kestävyysarvon aggregointi voidaan tehdä teoreettisesti yhtäpitävällä tavalla edustavan/keskiarvoyrityksen avulla. Tämä yksinkertaistaa arvon laskentaa huomattavasti. Lisäksi jos otosaineiston edustavuus tiedetään, otoksen perusteella laskettu GSV voidaan yleistää koko perusjoukon tasolle.
Empiirisessä esimerkissä GSV-aggregointia sovelletaan sektoritasolla kahteen FADN-aineistoon pohjautuvaan esimerkkiaineistoon. Nämä koostuvat 332 suomalaisesta maitotilasta ja 141 viljatilasta. Tulosten mukaan tehokkaasti toimiviin tiloihin suhteutettuna aggregoitu menetys voi olla merkittävä.
On huomattava, että kestävyysarvo on tehokkaisiin tiloihin perustuva suhteellinen mitta. Se ei kykene kuvaamaan absoluuttista kestävyyden tasoa.