Ympäristöalan täydennyskoulutustarpeet
Abstract
Ympäristöasioiden edistämiseen liittyvät lisä- ja täydennyskoulutuksen tarpeet muuttuvat ja kasvavat nopeasti. Globaalit ympäristön megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja materiaalivirtojen hallinta, siirtyvät osaksi kansalaisten ja kuluttajien arkea.
Koulutuksessa ja kehittämistyössä on hyvä korostaa kestävän kehityksen, ei pelkästään ympäristöasioiden, edistämistä. Kyse on oikeanlaisesta tasapainosta ympäristön, talouden sekä sosiaalisten ja kulttuuristen arvojen välillä. Ympäristöasiat ovat aina mukana kestävässä kehityksessä ja usein ympäristöasioiden kautta on helpointa päästä sisään ajatteluun, jossa kasvu ei olekaan rajatonta ja päätöksillä on monitahoisia vaikutuksia.
Kestävän kehityksen haasteeseen vastaaminen edellyttää, että ympäristöasiat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Tulevaisuudessa ympäristöasiat eivät kuulu vain pienen ympäristöasiantuntijoiden joukon työnkuvaan, vaan ympäristöosaaminen on olennainen osa ammattitaitoa kaikilla ammattialoilla. Ympäristönsuojelun toteuttaminen käytännössä edellyttää myös selkeää ja konkreettista alakohtaista ympäristöosaamisen määrittelyä.
Ympäristö- ja energiakysymysten noustua voimakkaasti esiin ilmastonmuutoskeskustelun myötä yritysten kiinnostus aihetta kohtaan on kasvanut. Erityisesti PK -yritykset tarvitsevat tukea ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja pohdinnoissa, miten liiketoiminta saadaan kestävälle pohjalle. Ympäristöasioiden laadukas hoitaminen ja tuotteiden positiiviset ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat voivat myös olla yrityksen kilpailutekijä, joka pitäisi osata tuoda esille markkinoinnissa ja tiedotuksessa.
Jotta ympäristöosaamisesta tulisi osa perustaitoja ja ammattiosaamista, tulee ympäristöasiat ottaa huomioon kaikessa opetuksessa ja koulutuksessa päiväkodista ammatilliseen koulutukseen ja yliopistokoulutukseen saakka. Tämä asettaa suuren haasteen koulutusjärjestelmälle ja erityisesti opettajien osaamiselle.
Selkeä trendi ympäristöalalla on lisääntynyt eri alojen ja ryhmien välinen yhteistyö ja verkottuminen. Ympäristöasiat eivät ole enää vain pienen asiantuntijajoukon vastuulla, vaan asiantuntijuus on jaettua ja ympäristökysymykset vaativat poikkitieteellistä lähestymistapaa. Lisääntyvän yhteistyön ja kanssakäymisen myötä myös kommunikointitaitojen merkitys korostuu.
