Asenteet monivaikutteista maataloutta kohtaan
Keywords:
julkishyödykkeet, kuluttajat, maatalouspolitiikka, maksuhalukkuusAbstract
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia suomalaisten kuluttajien asenteita monivaikutteista maataloutta kohtaan ja selvittää, millainen suhde näillä asenteilla ja estimoidulla maksuhalukkuudella oli. Lisäksi tarkasteltiin asenteiden, maksuhalukkuuden ja sosioekonomisten tekijöiden välisiä suhteita. Tutkimuksessa käytettiin vuonna 2002 kerättyä aineistoa (N=1300), josta on aiemmin estimoitu maksuhalukkuus contingent valuation –menetelmällä. Asenneulottuvuudet selvitettiin faktorianalyysin avulla. Faktorianalyysissä päädyttiin neljän faktorin ratkaisuun. Vastaajat jaettiin ryhmiin klusteriana-lyysissä asenneulottuvuuksista laskettujen faktoripisteiden pohjalta. Klusterianalyysissä vastaajista muodostui kuusi erilaista ryhmää, joiden välistä merkitsevyyttä testattiin maksuhalukkuutta ja sosio-ekonomisia tekijöitä vasten.
Vastaajien korkea sosiaalinen asema heijastui myönteisinä asenteina, mutta matalana maksuhalukkuutena. Naisten maksuhalukkuus oli miehiä suurempi, mutta miesten asenteet olivat naisia myönteisempiä. Eteläsuomalaiset ja Vaasan läänin alueella asuvilla oli kaikkein myönteisimmät asenteet, mutta alhainen maksuhalukkuus.
Olisi todennäköistä, että ihmiset, joilla on myönteiset asenteet, esittäisivät myös korkeita maksuhalukkuuksia. Tässä tutkimuksessa näiden välillä ei kuitenkaan havaittu positiivista riippuvuutta. Korkein maksuhalukkuus oli ryhmissä, jonka jäsenten asenteet kuvastivat välinpitämättömyyttä tai jopa kielteisyyttä monivaikutteista maataloutta kohtaan. Koska suurin osa maanviljelijöistä kuului tähän ryhmään, voidaan olettaa, että viljelijät eivät pidä monivaikutteisuutta tai ainakaan kaikkia sen osia tärkeinä. Viljelijöiden korkeiden maksuhalukkuuksien taustalla voi olla myös halu varmistaa tukien jatkuminen tulevaisuudessa. Kuluttajien kohdalla myönteisten asenteiden esittäminen yhdessä alhaisen maksuhalukkuuden kanssa voi kuvastaa ihmisten halua antaa itsestään edullinen kuva toisten silmissä. Aiemmissa tutkimuksissa tällaista toimintaa on selitetty strategisella käyttäytymisellä.
Kuluttajatutkimuksessa on usein törmätty ihmisten asenteiden ja käyttäytymisen väliseen ristiriitaan. Tätä on selitetty sosiaalisilla ja psykologisilla tekijöillä. Tällainen usein todettu epäjohdonmukaisuus ihmisten toiminnassa on aiheellista ottaa huomioon myös talous- ja politiikkatutkimuksessa.
Suomalaiset haluavat edelleen ensisijaisesti tukea kotimaista maataloutta puhtaan ja turvallisen ruoan tuottajana. Monivaikutteisen maatalouden muut tuotokset eivät ole kansalaisille yhtä tärkeitä, vaikkakin huomattavalla osalla suomalaisista on myönteiset asenteet näitä maatalouden tuottamia ulkoisvaikutuksia kohtaan.
