Koivutisle – uusi kasvinsuojelun innovaatio

Authors

• Isa Lindqvist MTT, Kasvinsuojelu, 31600 Jokioinen
• Bengt Lindqvist MTT, Kasvinsuojelu, 31600 Jokioinen
• Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristöekologian laitos, Niemenkatu 73, 15140 Lahti
• Kari Tiilikkala MTT, Kasvinsuojelu, 31600 Jokioinen,

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76039

Keywords:

koivutisle, kasvinsuojelu, espanjansiruetana, lehtokotilo, Arion lusitanicus, Arianta arbustorum

Abstract

Charcoal Finland Oy: n tuottamasta koivutisleestä löydettiin potentiaalinen vaihtoehto, biologisen torjunnan tarpeisiin. Grillihiilen sivutuotteena syntyvät yhdisteet ovat osoittautuneet uudeksi innovaatioksi, josta ei ole tutkittua tietoa. Yksi tisleen monista tehovaikutuksista liittyy nilviäisten häirintään ja siten hyötykasvien suojeluun etanoiden ja kotiloiden aiheuttamilta haitoilta. Etanat ja kotilot ovat jatkaneet levintää pohjoiseen viimevuosina ja seurauksena on ollut myös niiden aiheuttamien kasvinsuojeluongelmien lisääntyminen kaikissa pohjoismaissa. Lehtokotilon (Arianta arbustorum) ja Espanjansiruetanan (Arion lusitanicus) kaltaisten nilviäisten torjunta on osoittautunut vaikeaksi ja työlääksi johtaen uusien torjuntamenetelmien kasvavaan kysyntään. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli osoittaa, että koivutisleestä kehitetyt rajausaineet estävät lehtokotilon ja espanjansiruetanan pääsyn tisleellä käsiteltyjen muovimateriaalien yli. Kesällä 2005 perustettiin kaksi erillistä kenttäkoetta: toinen espanjansiruetanapopulaation lisäyspaikalla Jokioisissa ja toinen Lahden kaupungin lehtokotiloalueella. Jokioisten tutkimuksissa koekasvina oli kiinankaali, jota kasvatettiin käsitellyissä ja käsittelemättömissä muoviruukuissa. Lahden kokeessa kasvien suojana käytettiin Persplex- aidannetta, josta tehtiin 0,74 neliömetrin ruudut. Jokioisissa ruukut käsiteltiin tisleen kahden fraktion seoksella, Lahdessa tisleen fraktiot yhdistettiin vaseliinista tehdyksi sivelyaineeksi. Molemmat kokeet kestivät yli kuukauden ajan. Koivutisle sekä sen vaseliiniseos pysäyttivät nilviäisten liikkumisen hyötykasveille tehokkaasti. Kiinankaalit säilyivät täysin koskemattomina, kun ruukkujen laidat siveltiin viikon välein tisleellä. Teho etanoiden kulun estossa säilyi hyvänä noin kolme viikkoa käsittelystä. Vaseliini lisäsi selvästi käsittelyn vaikutusaikaa: aidanteen sively kerran piti lehtokotilot poissa seitsemän viikon ajan. Molemmat tulokset osoittivat luotettavasti, että tisleen käyttöön perustuvilla tekniikoilla voidaan turvata kasvien viljely lehtokotilon ja espanjansiruetanan levinneisyysalueilla vaikka nilviäisten määrät ovat poikkeuksellisen suuria.