Rypsi soijaa parempi lypsylehmien valkuaistäydennys myös apilapitoista säilörehua syötettäessä

Authors

• Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen
• Kaisa Kuoppala MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen
• Seppo Ahvenjärvi MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen
• Aila Vanhatalo Kotieläintieteen laitos, MMTDK, 00014 Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76115

Keywords:

nurmipalkokasvi, puna-apila, rypsipuriste, soijapuriste, valkuaisrehu, aminohappo, luomu, maidontuotanto

Abstract

Suurin osa lypsylehmien valkuaistäydennystä selvittävistä tutkimuksista on suoritettu nurmiheinäkasveista tehtyyn säilörehuun perustuvia ruokintoja käyttäen. Puna-apilapitoisen säilörehun käyttäminen on kuitenkin tyypillistä luomutuotannossa. Puna-apilan typpiomavaraisuus, myöhäisempi kehitysrytmi ja lehmien kyky syödä sitä runsaasti ovat ominaisuuksia, jotka puoltavat sen käyttöä myös tavanomaisessa viljelyssä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin valkuaislähteen (rypsi- tai soijapuriste) ja valkuaisrehun määrän vaikutusta lypsylehmien ravintoaineiden saantiin ja maidontuotantoon fysiologisessa kokeessa, kun säilörehusta puolet oli puna-apilaa.
Valkuaisrehuannoksen suurentaminen lisäsi lehmien kuiva-aineen, rehuyksiköiden ja ohutsuolesta imeytyvän valkuaisen saantia sekä maidontuotantoa (taulukko). Lypsylehmien maidontuotantovasteet olivat samaa luokkaa kuin aikaisemmissa kotimaisissa kokeissa, joissa oli käytetty nurmiheinäkasveista tehtyä säilörehua. Rypsipuriste osoittautui myös tässä kokeessa soijapuristetta paremmaksi valkuaistäydennykseksi, kun maitotuotosvaste laskettiin valkuaisrehukiloja tai rehun raakavalkuaista kohti. Kokeessa käytettiin kohtuullisen runsaita valkuaisrehuannoksia. Maitotuotosvasteet olivat suurempia ensimmäisen kuin toisen lisäysmäärän jälkeen erityisesti rypsipuristetta käytettäessä, vaikka käyräviivainen vaikutus ei tilastollisessa analyysissä tullut merkitseväksi. Typen hyväksikäyttö maidontuotannossa huononi valkuaisrehuannosta lisättäessä ja oli soijapuristetta käytettäessä huonompi kuin rypsipuristeella. Ravinteiden hyväksikäyttö maidontuotannossa ei kuitenkaan vaikuta suoraan karjatilan taloudelliseen tulokseen, joten valkuaisrehun taloudellinen käyttömäärä riippuu pääasiassa maidon ja rehujen keskinäisistä hinnoista.