Murskesäilötty ohra sinikettujen rehuna

Authors

• Jarmo Valaja MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Eläinravitsemus, 31600 Jokioinen
• Eija Valkonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Eläinravitsemus, 31600 Jokioinen
• Eija Venäläinen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Eläinravitsemus, 31600 Jokioinen
• Taina Jalava MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Eläinravitsemus, 31600 Jokioinen
• Ilpo Pölönen Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto ry, PL 5, 01601 Vantaa
• Tuula Dahlman Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto ry, PL 5, 01601 Vantaa

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76128

Keywords:

sinikettu, ohra, murskesäilöntä, keitto, entsyymi, sulavuus

Abstract

Murskesäilöntä on viljan varastointimenetelmä, jossa vältetään kallis kuivaus. Se on parantanut ohran ruokinnallista arvoa yksimahaisilla, sioilla ja siipikarjalla. Turkiseläimille murskesäilöttyä ohraa ei ole tutkittu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää murskesäilötyn ohran sulavuus siniketuilla. Lisäksi tutkittiin voidaanko amylaasi-ksylanaasi-ß-glukanaasientsyymilisällä tai kypsennyksellä parantaa murskesäilötyn ja kuivatun ohran sulavuutta ja käyttökelpoisuutta ketuille.
Tutkimuksessa oli mukana 24 noin viisi kuukautta vanhaa sinikettu-urosta. Ketut olivat kokeen ajan yksilöhäkeissä, jotka mahdollistivat sonnan ja virtsan erilliskeruun. Koemallina oli cyclic change-over ja koejaksoja oli viisi. Jakson pituus oli yhdeksän päivää, kuusi päivää valmistuskautta ja kolme päivää sonnan keruuta. Kettujen rehu vaihtui aina jakson vaihtuessa.
Kolme tutkittavaa tekijää oli järjestetty kahdeksaan koekäsittelyyn 2 x 2 x 2 faktoriaalisesti. Tutkittavat tekijät olivat:1. viljatyyppi: kuivattu tai murskesäilötty ohra; 2. kypsennys: raaka tai kypsennetty ohra; 3. Entsyymikäsittely: ei entsyymikäsittelyä tai amylaasi-ksylanaasi-ß-glukanaasientsyymi.
Murskesäilöttävä ohra puitiin elokuussa 2004 ja litistettiin Murska 350S valssimyllyllä. Se säilöttiin AIV 2+-liuoksella (3 l/tn) 1500 kg pyöreisiin säilörehusiiloihin. Siilot avattiin lokakuun lopussa, kun koerehut valmistettiin. Ohrapuuroja keitettiin 20 min öljyvaippakattilassa. Entsyymikäsittely kesti 16 tuntia huoneen lämmössä. Koerehut sisälsivät tutkittavaa ohraa, hapotettua sikateurassivutuotetta, kalajauhoa, kasviöljyä, vettä, metioniinia sekä vitamiini- ja hivenaineseoksia. Rehut valmistettiin ennen kokeen alkua ja pakastetaan ryhmäkohtaisiin päiväannoksiin. Eläimet ruokittiin kerran päivässä ja ne saivat rehua 700-1100 g/pv.
Murskesäilötty ja kuivattu ohra sisälsivät yhtä paljon ß-glukaaneja, mutta murskesäilötyssä ohrassa oli selvästi vähemmän liukoisia ß-glukaaneja. Entsyymikäsittely ja keitto pilkkoivat ohran tärkkelystä sokereiksi. Entsyymi myös muutti liukenemattomia ß-glukaaneja liukoisiksi.
Siniketut söivät hyvin murskesäilöttyä ohraa, vaikka sitä ei erikseen jauhettu. Ketut kasvoivat yhtä hyvin sekä murskesäilötyllä että tavallisella ohralla. Kasvu oli nopeinta, kun ne söivät kypsennettyä ohraa. Kypsän ohran entsyymikäsittely paransi kettujen kasvua entisestään.
Raa’an murskeohran tärkkelyksen sulavuus oli huonompi kuin kuivatun ohran. Kypsennys ja entsyymikäsittely paransivat murskeohran tärkkelyksen sulavuuden kypsän ja entsyymikäsitellyn tavallisen ohran tasolle. Raa’an tärkkelyksen sulavuus oli alle 50%, mutta kypsennys ja entsyymikäsittely nostivat sulavuuden yli 80%:iin. Kokeen tulokset osoittavat, että murskesäilötyn ohran käyttöä voidaan vakavasti harkita myös kasvavien sinikettujen ruokinnassa.