Ruokintakertojen vaikutus maidontuotantoon seosrehuruokinnalla
Abstract
Ruokintatyöpanoksen vähentämiseksi jaetaan seosrehutiloilla rehu usein vain kerran päivässä. Onko seoksen jakokerroilla vaikutusta syöntiin ja maitotuotoksiin ei paljoa ole selvitetty. Joissakin kokeissa on todettu, että jaettaessa seosrehu useamman kerran päivässä saadaan positiivinen vaikutus syöntiin ja tuotoksiin, mutta toisissa kokeissa on havaittu, että harvemmin ruokitut lehmät käyttäytyvät rauhallisemmin, syövät ja tuottavat enemmän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää seosrehun ruokintakertojen määrän vaikutusta lehmien syöntiin, maidontuotantoon, maidonkoostumukseen ja käyttäytymiseen. Koelehminä oli 38 Ay lehmää, joista 16 oli ensikoita. Kokeessa puolelle koelehmistä jaettiin seosta kerran (1x) ja puolelle viisi kertaa (5x) päivässä. Lehmät tulivat kokeeseen poikimisen jälkeen ja olivat kokeessa laktaatioviikolle 28 asti. Molempia ryhmiä ruokittiin samalla seoksella, jossa oli nurmisäilörehua ja väkirehuseosta, joka sisälsi (g/kg) ohraa (606), rypsipuristetta (270), melassileikettä (100) ja kivennäistä (24). Väkirehua seoksessa oli 510 g/ kg kuiva-ainetta. Seoksessa oli kuiva- ainekilossa 1,02 ry, 170 g raakavalkuaista ja 101 g OIV:ta. Lehmien maitotuotos, rehunkulutus ja elopaino mitattiin päivittäin. Maidon pitoisuudet määritettiin kahden viikon välein. Lehmät kuntoluokitettiin poikimapäivänä ja tämän jälkeen kahden viikon välein. Lehmien käyttäytymistä seurattiin kolmena päivänä 15 h ajan aikavälillä 6:00 – 21:00. Lehmät söivät seoksen kuiva-ainetta 20,9 kg, kun rehua jaettiin kerran päivässä ja 19,9 kg, kun seosta jaettiin viisi kertaa päivässä (P<0,05). Seoksen syönnissä mitattu ero jakokertojen välillä oli seurausta useammin poikineiden lehmien syöntieroista. Syyt runsaampaan syöntiin kerran päivässä jaettaessa eivät ole selvät. Koska ruokintakertojen vaikutus seosrehun syöntiin oli erilainen ensikoilla ja vanhemmilla lehmillä, niin voidaan olettaa, ettei 1x-ryhmän suurempi syönti voi olla seurausta rehun hukkaantumisesta suuria kerta-annoksia jaettaessa. Ruokintakertojen määrä vaikutti paitsi syöntimääriin, niin myös syöntikäyttäytymiseen. Kerran päivässä rehua saaneet lehmät olivat rauhallisempia, söivät isompia kerta-annoksia ja käyttivät enemmän aikaa makaamiseen kuin viisi kertaa päivässä ruokitut. Syöntihuippuja oli 5x-ryhmällä viisi ja 1x-ryhmällä kaksi. Keskimääräinen maitotuotos oli molemmilla ryhmillä 31,8 kg/pv, joten ruokintakertojen määrällä ei ollut vaikutusta tuotoksiin. Myöskään EKM-, rasva tai valkuaistuotoksissa ei ollut ryhmien välillä eroa. Maidon rasva-, valkuais- ja ureapitoisuudet olivat samat molemmilla ryhmillä. Energian ja valkuaisen hyväksikäyttö oli suuntaa-antavasti (P<0,10) heikompi 1x-ryhmän lehmillä kuin 5x-ryhmän lehmillä. On mahdollista, että lisääntynyt syönti ja suuremmat kerralla syödyt annokset harvemmin ruokittaessa johtivat alentuneeseen kuidun sulavuuteen ja näin heikentyneeseen rehun hyväksikäyttöön kuten on havaittu muissakin kokeissa. Koetulosten perusteella voidaan todeta, että seoksen jakaminen kerran tai viisi kertaa päivässä ei vaikuttanut lehmien maitotuotoksiin tai maidonpitoisuuksiin. Sen sijaan jako kerran päivässä lisäsi seosrehun syöntiä ja muutti syöntikäyttäytymistä vähentäen syöntihuippujen määrän viidestä kahteen ja lisäten makaamiseen käytettyä aikaa. Rehun hyväksikäyttö oli hieman heikompi kerran päivässä ruokittaessa.
