Muuntogeenisen ja tavanomaisesti jalostetun perunan rinnakkaisviljely – kustannukset ja niiden kohdentuminen

Authors

• Jussi Tuomisto MTT Taloustutkimus .Luutnantintie 13 00410 HELSINKI

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76725

Keywords:

geenitekniikka, peruna, rinnakkaisviljely, tarjontaketju, sopimustuotanto, vertikaalinen koordinaatio, kannattavuus, kannattavuuskerroin

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida KTTK:n tarkastusaineiston ja
tilamallilaskelmien avulla, mitä kustannuksia aiheutuu muuntogeenisen ja tavanomaisten
perunalajikkeiden erilläänpidosta tilatasolla ja mille osapuolelle kustannukset kohdistuvat. Tutkimus
arvioi myös, millainen tulee olemaan sopimustuotannon rooli lajikkeiden erilläänpidon
varmistamiseksi. Rinnakkaisviljely on kallis toteuttaa. Mitä tiukemmat erilläänpitovaatimukset ovat,
sitä korkeammaksi kustannukset nousevat. Kustannuksia kohdentuu myös muille kuin muuntogeenisiä
lajikkeita tuottaville viljelijöille. Yhden välivuoden vaatimus siirryttäessä gm-perunasta tavanomaisen
perunan viljelyyn nostaa perunan tuotantokustannusta 8,58 senttiä/kg. Viljelijän aloittaessa
muuntogeenisten perunalajikkeiden viljely, hänen ei ole enää taloudellisesti kannattavaa palata
samoilla lohkoilla tavanomaisten perunalajikkeiden viljelyyn. 10 metrin suojakaistavaatimus
perunalohkojen, jossa viljellään gm- ja tavanomaista perunaa, välille nostaa perunan
tuotantokustannuksia 2,34 senttiä/kg. Kustannusten noustessa sekä gm- että tavanomaisen perunan ja
perunatuotteiden tuontipaine ulkomailta lisääntyy. Ongelmallisinta rinnakkaisviljelyn toteuttamisen
suhteen on viljely kotitarvepalstoilla sekä maatilojen oman siemenlisäyksen toteuttaminen. Ongelmana
on myös lajittelujätteen käsittely ja markkinointi. Ongelmat saattavat johtaa peitellyn toiminnan
(moral hazard problem) esiintymiseen. Geenitekniikan käyttöönotto lisää tarjontaketjun verkottumista:
gm-siemen tulee markkinoille lajike-edustajien kautta. Perunalajikkeiden jalostaja kerää osan hyödystä
itselleen ketjujen kautta. Mitä tiukemmat ovat gm-vapaan perunan lajikesekaannusrajat, sitä enemmän
lajike-edustaja kykenee hyötymään suhteessa viljelijään. Gm-perunan täytyy kuitenkin hyödyttää
myös viljelijää, muuten viljelijät eivät ota gm-lajikkeita viljelykseen.